PPS. Jos sinäkin kaipaat lisää tyyneyttä ja ajatuksiin kirkkautta
voit aloittaa meditoimisen vaikka samantien Unelma Elämän Meditaation peruskurssi verkkokurssilla. Harjoittaminen palkitsee hyvällä ololla ja kehittää henkistä pääomaa mikä on kultaakin arvokkaampaa. Tuota henkistä pääomaa ei kukaan vie sinulta pois vaan se kulkee mukana läpi elämän. 

Olen saanut 70 vuotta täyttävältä viisaalta isältäni suuren ja arvokkaan lahjan. Se on sellainen lahja minkä myös sinä voit antaa lapsillesi. Se on lahjan saajan itsensä kannalta suuri. Parasta siinä, on se, että se palvelee myös muita ihmisiä ympärillä sekä luo ympäristöön rauhaa ja tasapainoa.

​Jos olet jäänyt itse tuota lahjaa vaille pystyt onneksi antamaan lahjan myös itsellesi.

Tänään avasin instagramin ja tuli raskas olo. Yleensä jätän ottamatta kantaa tai en millään tavalla puutu meneillään oleviin asioihin, mutta nyt hartioille oli asetettu painava viitta. On tunne siitä, että nämä ajatukset mitä minulla on tarvii sanoittaa näkyväksi. Itselleni ja muille.

Reilu viikko sitten olin 16 vuotiaan bonus tyttären kanssa automatkalla. Juteltiin hänen kanssa instagramin, facebookin, snapin ja tik tokin eroista. Hän kuvasi sitä, että tik tokissa nuorten käyttämä kieli toisista saattaa olla hyvin rumaa. Erityisen huolissaan hän oli siitä, miten yleistä on, että kun valkoihoinen tanssii tai tekee mitä tahansa monet mustaihoiset mollaavat heitä. He sanovat tekevänsä niin koska mustia on kohdeltu väärin. Osa on ehkä joutunut myös itse rasismin kohteeksi. Nämä valkoihoiset nuoret taas koittavat puolustella, että me emme ole niitä tehneet vaan ne on niitä aikaisempia vanhoja toisten valkoihoisten tekemiä asioita. Tajuan, että nämä toisia haukkuvat ihmiset eivät ole saaneet lahjaksi vanhemmiltaan sitä mitä minä olen saanut isältäni.

Instagramissa pyörii nyt slogan black lives matter. Se on totta. Se mitä yhdysvalloissa on tapahtunut on todella ikävää. Valitettavasti se on omalla tavallaan jäävuoren huippu ja seurausta hyvin pitkään jatkuneesta sukupolvien ketjusta. Mustaihoisen ihmisen elämällä on väliä. Kaikkien ihmisten elämällä on väliä.

Black lives matter. Mikä on musta sinun lähikulttuurissasi? Venäläinen, suomen-ruotsalainen, keski-ikäinen mies, syyrialainen, nuori kaunis nainen, vanhat ihmiset, romanit, mopopojat, homot ja lesbot, heterot, transsukupuoliset, lestadiolaisuuteen kuulumattomat, hipit, rikkaat ihmiset, työttömät. Teit elämässäsi mitä tahansa saatat joutua jonkun toisen ihmisen rasismin kohteeksi.

Lahja minkä sain isältäni on suvaitsevaisuus. Se että voi hyväksyä erilaisia ihmisiä ja olla ystävällinen heille. Isäni on kohta 70 vuotias. En muista, että olisi koskaan kuullut hänen väheksyvän ketään liittyen ihonväriin, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun seikkaan. Olen saanut sellaisen lahjan mitä vaalin. Haluan omalla toiminnallani välittää hyväksyvää sallivuutta eteenpäin.

Oletko sinä miettinyt mistä ajattelumallisi periytyy, millaisia ne ovat ja mitä välität itse eteenpäin? On tärkeää katkaista vanhat sukupolvelta toiselle siirtyvät ketjut. Rasismi on yksi asia mikä helposti periytyy vanhemmilta lapsille. Vanhemmilla on erityisen tärkeä velvollisuus tarkkailla omaa käyttäytymistä ja puhetta, että ei tule vahingossa siirtäneeksi ajatusmalleja lapselle. Aikaisempia pahoja tekoja ei tarvi hyväksyä. Siitä huolimatta tarvitaan suurempaa ja laaja-alaisempaa ymmärrystä  viisautta ja tiedostamista että osataan toimia paremmin kuin esivanhemmat aiemmin. Kuinka lapset voi toimia paremmin kuin isovanhemmat jos lapset eivät ole saaneet parempaa mallia omilta vanhemmiltaan?
 
Tarvitaan anteeksi antoa ja myötätuntoa. Nekin ovat taitoja mitä voi tietoisesti harjoitella.
 
Suvaitsevaisuus kertoo siitä että näkee ihmisen arvokkaana sellaisena kuin on. Niin, että ihmisen arvoa ei mittaa hänen uskonto, rotu, seksuaalisuus tai mikään muukaan vastaava seikka. Että kykenee näkemään asioita pintaa syvemmälle. Pohjimmiltaan me kaikki olemme samanlaisia. Meillä on tarve tulla nähdyksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi.

Vihollinen on pelko. Me ajattelemme, että se on viha, mutta se on pelko. Viisaasti sanottu Gandhilta.
 
Nyt kysynkin mitä sinä pelkäät? Ketä sinä pelkäät? Mitä pelkäät heidän tekevän sinulle tai läheisillesi?
 
Ja sitten etäännytä itsesi tästä asiasta. Ymmärrä, että pelot on pelkoja. Ne on sinun pään sisällä olevia negatiivisia ajatuksia. Ne eivät ole totta.
 
Pelkäät koska haluat pitää itsesi suojassa ja turvassa. Että sinuun tai läheisiisi ei sattuisi.
 
Pelkoon liittyen kerron sinulle tarinan. Thaimaassa ollessani katselin netflix elokuvaa makuuhuoneessani kun yhtäkkiä näin huoneeni seinällä valtavan suuren hämähäkin. Sen läpimitta oli yli 10 cm. Sen jalat oli mustat, paksut ja karvaiset. Se liikkui salamannopeasti. Tajusin, että SE saattaa olla tappavan myrkyllinen, mutta en voi sitä mistään tietää. Teki mieli kiljua, mutta en halunnut herättää koko majapaikan ihmisiä.

Aivoni surrasivat salaman nopeasti etsien ratkaisua. Menin samantien huoneesta pois. Laitoin oven perässäni kiinni ja etsin isäntäväkeä avuksi. Koitin soittaakin heille. Tuloksetta. Tajusin, että jos haluan nukkua makuuhuoneessa minun tarvii selviytyä hämähäkkiprojektista. Yksin. Todellakin toivoin, että tuolla hetkellä minulla olisi miesystävä joka olisi pelastanut minut tilanteesta. Minua pelotti aivan valtavasti. Kokosin kaiken rohkeuteni ja menin takaisin huoneeseen.

Hämähäkki oli siirtynyt avoinna olevaa ikkunaa vastapäiselle seinälle.
Pelkäsin suunnattomasti. Ensin halusin tappaa hämähäkin. Tiesin sen kuitenkin mahdottomaksi. Se oli valtavan nopea. Riski, että hämähäkki ehtii upottaa ensin myrkkynsä minuun oli mahdollinen. En ikinä saisi sitä kiinni ja sitä paitsi siitä tulisi hirveän paha sotku joka pitäisi itse siivota. Siinä vaiheessa seisoin sängyn päällä ja katselin hämähäkkiä. Tajusin, että nyt ei auta ruveta hosumaan. On pysyttävä rauhallisena. Hämähäkki katsoi minua kaikilla suurilla kahdeksalla silmällään. Se oli jähmettynyt paikalleen. Yhtäkkiä hämähäkkiä katsellessa tajusin, että hämähäkki on myös valtavan peloissaan. Siinä me oltiin. Kaksi pelokasta olentoa jumissa samassa makuuhuoneessa.

Kun tajusin, että myös hämähäkki pelkää muutin suhtautumistani ja toimintaani. Aloinkin puhua sille ystävällesi. Aivan kuin lehmille ja lemmikkieläimille. Kerroin, että tuolla vastapuolella on ikkuna mistä hänen täytyisi mennä ulos. Hämähäkki ei kuitenkaan liikkunut minnekään. Sitten tajusin, että olen sitä liian lähellä. Väistin kauemmaksi ja annoin hämähäkille lisää tilaa. Välillä puhuin sille ystävällisesti. Se siirtyi kohta vikkelillä jaloillaan hieman oikealle ja pysähtyi. Siirryin jälleen vähän ja kohta hämähäkki siirtyi myös. Tällaista vuoropuhelua ja paritanssia jatkettiin hämähäkin kanssa kunnes se oli  aivan ikkunan alla. Siinä vaiheessa seisoin sängyllä verhotanko pasäpallomailana kädessäni. Taas oltiin jumissa ja pitkään paikoillaan. Kunnes ymmärsin, että olen jättiläisenä hämähäkin yläpuolella. Laskin kädessäni olevan tangon alas ja menin itse kyykkyyn. Ja yhtä nopeasti kun hämähäkki oli tullutkin se myös poistui. Voitte arvata pidinkö sen jälkeen ikkunaa öisin kiinni.
 
Silloin kun ihminen pelkää hän toimii primitiivisesti. Hyökkää, jähmettyy tai pakenee.
Kun itse voitin oman pelkoni sen jälkeen kun olin paennut ja jähmettynyt, pystyin kommunikoimaan. Katsomaan hämähäkkiä silmiin. Puhumaan sille ystävällisesti. Pelko ei missään vaiheessa kokonaan poistunut, mutta me hämähäkin kanssa selvittiin molemmat hengissä ja ehjänä. Se muutti myös suhtautumiseni tuohon eläinlajiin. 

Samalla tavalla minä haastan sinua. Tunnistamaan ensin sen mikä on sinun hämähäkkisi. Voitko uskaltaa katsoa sitä silmiin. Entä jos seuraavan kerran kun kohtaat ihmisen jota olet pelännyt katsotkin ystävällisesti silmiin. Ehkä jopa hymyilet hieman ja sanot huomenta. Toisin sanoen käyttäydyt aivan kuin kaikkien muidenkin ihmisten kanssa. 
 
Väkivaltaa ei voiteta väkivallalla. Siellä missä on väkivaltaa, on aina rakkauden puutetta.
Pelkoa ei voiteta pelottelemalla. Tätäkin globaalisti näkee. Kaikki suuret asevarustelut kertoo lopulta pelosta. Mitä suurempi armeija sitä enemmän pelkoja on taustalla. Tarvitaan myötätuntoa, rakastavaa ystävällisyyttä, yhteistyötä, laaja-alaista näkemistä ja kommunikointia. Luottamus ei synny yhdessä yössä. Luottamuksessa olennaista on kuitenkin se, että uskaltaa itse luottaa ensin. Silloin toinenkin voi alkaa luottamaan.

Jokainen meistä kaipaa lopulta samoja asioita. Perhettä, kotia, työtä josta saa toimeentulon, ystävällisyyttä ja rakkautta. Että olisi arvostettu ja hyväksytty ihmisenä, sellaisena kuin on.

Hyväksynnän ja arvostuksen voi osoittaa toiselle hyvin yksinkertaisesti katsomalla ystävällisesti silmiin ja sanomalla ystävällisen sanan.
  
​

Mikä sinun energiatasosi on nyt asteikolla 1-10? Kuinka täysi sinun kaivosi on?

Olen melko varma, että et ole täyttänyt kaivoasi riittävästi...

Anna kun kerron sinulle lisää.

Se mitä olen vuosien myötä huomannut on, että mitä enemmän annan muille ja mitä enemmän teen luovaa työtä, ideoin ja toteutan asioita, sitä enemmän minun tarvii täyttää omaa kaivoani. Loogista eikö vain? Kun tapaan ihmisiä niin näen, että suurimman osan kaivo on päässyt vajentumaan niin, että energiataso ei ole kovin korkea. Se ei muuten ole riippuvainen iästä. Ihminen jolla on paljon koettua elämää takana voi olla hyvin elinvoimainen ja energinen. Jos hän on siis antanut itselleen niin paljon arvoa, että on täyttänyt omaa kaivoaan ja hoitanut itseään riittävästi.
 
Mitä sinulla muuten on silloin jos kaivo on melkein tyhjä? Miten jaksat silloin antaa muille?

Miten elämäsi muuttuisi jos energiatasosi olisi vastaavasti hieman korkeampi?

Se miksi olen melko varma siitä, että et ole täyttänyt kaivoasi riittävästi johtuu siitä, että olen huomannut käytännössä, että tuo määrä mitä kaivoa tarvii täyttää on paljon suurempi kuin sitä ajattelisi. Huomattavasti suurempi. Toistan. Se on HUOMATTAVASTI SUUREMPI kuin mitä ajattelet. Sinä nimittäin ANNAT ympäristöösi PALJON ENEMMÄN mitä ajattelet antavasi. Teet ehkä töitä, ajatustyötä, mahdollisesti huolehdit lapsista, kodista, kuuntelet ystävää jne. Samalla tyhjennät omaa kaivoasi. Ja kun annat paljon, vastaavasti sinun tarvii täyttää omaa kaivoasi paljon. Se määrä on oikeasti suuri. Tuskinpa kukaan meistä täyttää kaivoaan liikaa.
 
Se mikä täyttää kulloinkin kaivoasi sinun tarvii tunnistaa itse. Tarvii oppia herkillä tuntosarvilla tunnustelemaan itseä sisältä päin, että mitä minä kaipaan ja tarvitsen tänään. Eri päivinä se on erilaisia asioita. Toisinaan tarvitaan liikettä, toisinaan lepoa. Joskus laadukkaampaa ruokaa. Aikaa ja tilaa luovuudelle. Kosketusta ja hellyyttä. Joskus maiseman vaihtoa, ystävien tapaamista, seikkailua tai irtiottoa vaikkapa retriittiin missä saa keskittyä täysin oman kaivon täyttämiseen. Ihania retriittejä on muuten tällekin kesällä tarjolla kaksi; Kukoistus, kauneus ja luonnollisuus -Kesäretriitti Frantsilan Hyvän olon keskuksessa ja Soturin sydän -joogaretriitti Tuomiston kartanolla.
 
Jos on sattunut käymään niin, että olet lomautettu tai työttömänä nyt voi olla oiva tilaisuus panostaa ja täyttää omaa kaivoasi. Ehdit kyllä sitten antaa jälleen taas myöhemmin. Mikäli olet sairaslomalla se on aivan varma merkki siitä, että kaivosi on todennäköisesti päässyt liian tyhjäksi ehkä jopa melkein kuivaksi. Silloin todellakin olet sen tarpeessa, että ensisijaisesti keskityt täyttämään omaa kaivoasi.
 
Nyt kun mietit oman kaivosi tilannetta miltä se näyttää? Onko se kuinka täysi vai kenties ehtymässä? Mitä sinun sen tiedon valossa kannattaisi tehdä tänään?

​Mentaalisesti tämä aika on kovaa. Joudumme sietämään paljon epämukavia tunteita ja kipua. Tulemme olemaan kasvokkain myös itsemme kanssa. Ajattelen niin, että tämä aika tulee riisumaan turhan ja tuo esiin kaikkein olennaisimman.  Kriisi on myös mahdollistaja. Parhaimmillaan tämä aika hioo meistä entistäkin kirkkaamman ja säteilevämmän timantin.

Maailma muuttui nopeasti tahtomattamme. On helpompaa muuttaa itseään ja toimintaa, kun sen saa itse valita. Nyt meiltä ei ole kysytty ja se maailma missä olemme, on muuttunut. Maailma on toki muuttunut aina ennenkin. Yleensä muutos on hitaampaa. Nyt maailma muuttui kerta rytinällä. Millainen maailma on tämän jälkeen sitä kukaan ei tiedä. On meistä kiinni millaisen maailman haluamme rakentaa. Ajattelen niin, että kyse on jälleenrakentamisesta yksilön tasolla, valtakunnallisesti ja myös globaalisti.
 
Tässä hetkessä valtaosalla meistä on monenlaisia huolia. On huolia omasta ja läheisten terveydestä. Taloudellisesta tilanteesta. Osa kipuilee yksinäisyyden ja kosketuksen kaipuun kanssa. Lasten pärjäämisestä ja miten vanhemmat selviytyy. Osa on juuri menettänyt työt ja osalla työtä tulee olemaan enemmän kuin kylliksi. Ilmassa on paljon pelkoa, epävarmuutta ja vihaakin. Arki imaisee toiset meistä sellaiseen virtaan, että ei välttämättä ehdi miettiä asioita. Tai ehtii tehdä vain olennaisimman. Osalla miettimisaikaa on sitten sitäkin enemmän. Mentaalisesti tuleva aika on varmastikin meille kaikille haastavaa. 

​Näyttää siltä, että lähitulevaisuus laittaa meitä jokaista pohtimaan elämää syvemmin. Todennäköisesti tuleva aika nostaa meissä pintaan niitä kipuja mitä pinnan alla on ollutkin, mutta olemme paenneet niitä, kuka minnekin. Elämä saattaa tuoda ne nyt eteen tarkasteltavaksi. Pakoon on normaalia vaikeampi päästä. Ehkä hyvä niin. Timantit syntyy syvällä kovassa paineessa ja kuumuudessa.

​​Sanotaan, että jokaiselle tekee hyvää jossain vaiheessa elämää olla vankilassa, sairaalassa tai luostarissa, jotta voi miettiä mitä elämässä on oikeasti tärkeää. Näyttää siltä, että oma koti käy samaan tarkoitukseen myös vallan mainiosti.

Toki kukaan ei jaksa koko aikaa asioita prosessoida ja siksi tarvitaan välillä netflixiä ja muuta mielekästä tekemistä mihin pääsee hetkeksi pois koronasta ja oman pään sisäisestä maailmasta. On tärkeää vaalia ihmiskontakteja ja tehdä niitä asioita mitkä tuottavat iloa ja mielihyvää, jotta pää pysyy joten kuten kasassa. Lempeyttä ja armollisuutta tarvitaan erityisesti silloin, jos tuntuu, että  pää ei kestä koko ajan mukana. Luota siihen, että toivut ja selviät lopulta tästäkin.

Elämän rajallisuus laittaa miettimään elämänarvoja ja niitä asioita mitkä ovat oikeasti tärkeitä. Voi käydä niinkin, että se mikä on aiemmin tuntunut merkityksettömältä voi nyt nousta hyvinkin tärkeäksi asiaksi ja toisinpäin. Sille asialle mille ei ennen ollut aikaa, voi nyt yhtäkkiä ollakin. Voi antaa elämän yllättää. Voi pohtia mitä omien arvojen mukaan eläminen on. Voi miettiä niitä asioita mitä tekee ja myös ihmisiä.

Ketkä on sinun elämän kaikkein tärkeimmät ihmiset. Ketä sinä rakastat? Kuka rakastaa sinua? Onko tärkeät sanat sanottu? Kenen rinnalla sinä haluat seisoa?

Minkä tekeminen on sinulle itsellesi tärkeää? Mikä sinua oikeasti vetää puoleesi? Onko jotain mitä olet oikeasti halunnut tehdä, mutta minkä tekemistä olet lykännyt?  

On tärkeiden sanojen ja tekojen aika.

Emme voi varmaksi tietää ketä rivissä huomenna vielä seisoo. Elämän liekki on hauras. Viimeistään nyt on aika elää nyt kun elämää. Nyt kun elämää näissä rajoissa mitä tällä hetkellä on. Nyt kun elämää sitä silmällä pitäen, että jossain vaiheessa saamme jälleen liikkua vapaasti.
 

​Uskalla kohdata kipu. Ota vastaan se mikä nousee pintaan, vaikka tuntuisi siltä, että se repii rikki. Anna sen repiä. Särkeä pieniksi palasiksi. Anna tulen polttaa kaikki ylimääräinen pois. Se mikä on olennaisinta ei pala tulessa vaan nousee tuhkan keskeltä kirkkaampana tietoisuuteen kuin mikään koskaan ennen. 
 
 
Siltä pohjalta on hyvä rakentaa yhdessä uusi kaunis maailma.

Lämmöllä, Eeva Ojalehto

Tässä blogissa on tärkeitä asioita ja osa niistä on todennäköisesti sellaisia mitä, et ole vielä tullut ajatelleeksi ja joita sinun todellakin kannattaa ajatella, jotta pärjäät hyvin, pysyt terveenä ja voit hyvin. Lukemisesta on hyötyä siinäkin tapauksessa, jos satut sairastumaan. Kannattaa lukea maltilla loppuun saakka. 
​
On olemassa paljon asioita mitä voit tehdä tukeaksesi terveyttäsi juuri nyt

Juuri nyt elämme poikkeuksellista aikaa mikä aiheuttaa suurimman osan meidän elämässä huolta ja stressiä. Suuren osan meidän arki muuttui äkkiä erilaiseksi ja tarvii tehdä erilaisia uudelleen järjestelyitä. Epätietoisuus tulevasta voi olla myös monelle ahdistavaa ja haastava ottaa vastaan. Tähän blogiin halusin koota keinoja mitä sinä voit tehdä tukeaksesi terveyttäsi.

Sen sijaan, että ajattelisit jatkuvasti koronaa siirrä huomio terveyteen. Nyt kun aihetta tulee joka tuutista ja  vaikka on seurattava jossain määrin mediaa ja siitä tiedottamista on tärkeää myös sulkea media. Tällä hetkellä se on pyörii niin paljon aiheen ympärillä. Valitettavasti mediatykitys omalla tavallaan saa aikaan kollektiivisen aivojen uudelleen ohjelmoinnin missä kansojen huomio kiinnittyy sairauteen. Syntyy negatiivisia uskomuksia, ajatusmalleja. (Tämän ymmärtääksesi vrt. joukkohypnoosi tai aivopesu.)

Sinun on oltava tietoinen tästä, jotta pystyt tietoisesti tekemään toisin ja vaikuttamaan omien aivojesi ohjelmointiin ja suuntaamaan huomiosi terveyteen ja hyvinvointiin.  

Valmennuksessa yksi ajatus on, että se mihin keskittyy se lisääntyy. Nyt voit miettiä mihin olet itse keskittynyt. 

Uskalla olla niin, että seuraat asiaa mediassa vain sen verran kun on todella tarpeen. Sinun ei tarvitse tietää jatkuvasti mikä on vallitseva tilanne milläkin hetkellä. Anna itsesi ikäänkuin ”tipahtaa kartalta”. Tuskin seuraat sellaisia asioita muistakaan taudeista tai maailman tilanteesta niin tarkasti. On tärkeää sulkea välillä media, koska seuraavina viikkoina ja kuukausina uutisointi ja myös valtava osa some päivityksistä keskittyy niihin. Sinun terveytesi kannalta on parempi keskittyä terveyteen sekä muihin hyvää oloa tuottaviin asioihin.

Välttääksesi mediatykityksen aihettaman ohjelmoinnin sinun on oltava itse tietoinen asiasta ja suunnattava fokusta terveyteen - tietoisesti.

​Ajatuksesi vaikuttavat kehon fysiologiaan.

​Tarkkaile ajatuksiasi. Minkä ympärillä ne pyörii?
Sen sijaan, että ajattelet sairautta pyri tietoisesti ajattelemaan terveyttä ja hyvää oloa. Mikäli olet kipeä suuntaa huomio paranemiseen.

​Luo lause mikä pyrkii parhaiten vastaamaan niihin asioihin mitä pelkäät. Toisin sanoen voimalauseen kannattaa sisältää pelkäämäsi asian myönteinen vastakohta. Tarvittaessa lauseita kannattaa olla useita. 
 
Suosittelen kirjoittamaan voimalausetta post-it lapuille ja liimaamaan sellaisiin paikkoihin missä ne tulee esille mahdollisimman usein päivän aikana. Esim. peiliin, tietokoneen ruudun viereen jne.
 
Lausetta kannattaa toistaa liikkuessasi hyvällä tuulella esim. ulkona kävellessäsi jolloin siitä tulee vielä voimakkaampi. Suosittelen toistamaan lausetta päivittäin mahdollisimman paljon kolmen viikon ajan ja todennäköisesti koko tämän episodin ajan. Mitä enemmän sitä toistat, sitä vaikuttavamman jäljen se jättää aivoihisi ja sitä kautta vaikuttaa elämääsi myönteisellä tavalla.

Syö laadukkaasti
Nyt jos koskaan on aika ottaa käyttöön kaikki se tieto mitä tiedät terveellisistä elintavoista. Kannattaa syödä laadukasta ruokaa joka buustaa immuunipuolustustasi. Kannattaa syödä tuoreita ruokia missä on C-vitamiinia. Hyötyä voi olla myös esim. magnesiumista, sinkistä ja seleenistä.
​
Ulkoile päivittäin
Ulkoillessa pidät yllä fyysistä kuntoasi. Se myös kohottaa mielialaa ja lisää vastustuskykyä. Mene metsään mikäli mahdollista.
 
 Panostaa hyvään uneen
Jotta pysyt terveenä ja kehosi voi hyvin panosta uneen. Unen aikana kehosi tekee tärkeää korjaamistyötä. Voit hyvin myös nukkua päiväunia. Hyvät unet on tärkeä terveyden tukipilari. 

Kehosi sympaattinen hermosto on todennäköisesti ollut viimepäivinä yliaktiivinen mikä puolestaan lisää erilaisia stressioireita. Rauhoita itseäsi tietoisesti. Itsesi rauhoittaminen säästää kehosi voimavaroja ja auttaa sinua palautumaan ja jaksamaan paljon paremmin. Se on erityisen tärkeää juuri nyt, jotta immuunipuolustuksesi pysyy hyvänä ja aivosi kirkkaana niin, että pystyt toimimaan rauhallisuudesta, etkä paniikista käsin. Silloin pysty tekemään paljon viisaampia ratkaisuja.
 
Voit rauhoittaa itseäsi mm. 

• hengittämällä rauhallisesti
• olemalla luonnossa
• tekemällä itsellesi mielekkäitä asioita (lukeminen, leipominen, nikkarointi, tv, käsityöt, piirtäminen, askartelu, soittaminen, laulaminen jne.
• joogaamalla
• meditoimalla
• kuuntelemalla musiikia
• sylittelemällä ja silittelemällä lemmikkiä, puolisoa tai lasta
• saunomalla, kylpemällä, jalkakylvyillä      

Aikaisemmin Suomessa olevat keuhkoparantolat rakennettiin männikkökankaille, koska tiedettiin havumetsän ilman olevan hyväksi keuhkoille. Havupuut erittävät haihtuvia öljyjä fytonsideja. Mitä aurinkoisempi mäntymetsä sitä enemmän fytonsideja Sinikka Piipon mukaan erittyy. Haihtuvat öljyt vaikuttavat kemiallisesti myös hajuhermoihin ja sitä kautta aivoihin. Puista haihtuvien öljyjen tiedetään vähentävän sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja stressiä, tasapainottavan hormonitoimintaa ja parantavan mielialaa.
Myös metsän mikrobisto tehostaa immuunijärjestelmää. Metsässä oleminen myös laskee sykettä ja verenpainetta sekä laskee stressihormoni kortisolipitoisuuksia. Metsällä on rentouttava ja rauhoittava vaikutus.  

Luota että kaikki järjestyy.

Lämmöllä, Eeva

​Lähteet:
Puut huokuvat kehoa ja mieltä hoitavia aineita – keväällä kannattaa korjata satoa. 12.3.2017 www.maaseuduntulevaisuus.fi
Sinikka Piippo: Elinvoimaa puista

Liian paljon me välitetään siitä mitä muut ajattelevat meistä. Annetaan toisten sanomisten ohjata meidän toimintaa ja elämän suuntaa. Toisinaan on parasta kun ei välitä paskaakaan siitä mitä toiset ajattelevat ja sanoo. Ainahan joku ajattelee jotakin. Teki niin tai näin niin se ei jonkun mielestä ole hyvä. 

​Somessa on ollut esillä Be a Lady They Said -video jonka äänenä on sinkkuelämästä tuttu Cynthia Nixon. Monet meistä ovat jo nähneet sen. Video tulee muotiteollisuudesta. Video on provosoiva ja vaikuttava. Se kertoo hyvin tästä ajasta ja naisten kokemista paineista. Siitä miten teki nainen mitä tahansa se on aina kuitenkin jonkun mielestä väärin. Pitäisi olla sitä ja tätä ja usein samaan aikaan vastakohtaisia asioita. Kuinka me juostaan sähköjäniksenä trendien ja milloin minkäkin villityksen perässä.  Ympäristön viestit ja vaatimukset ovat keskenään ristiriitaisia, joten ei ole ihme, että sitä voi hyvin tuntea olevansa pää pyörryksissä ja hukassa. Vastaavan videon voisi tehdä myös miehistä. Heille on myös omat toisenlaiset ja varmastikin hyvin ristiriitaiset odotukset ja paineet.

Linkki videoon: Be a Lady They Said - Cynthia Nixon

​Media muokkaa ja antaa jatkuvasti valtavasti viestintää millainen pitäisi olla nyt ja huomenna sitten taas jotakin toista. Tässä elämässä on suurta rohkeutta kun uskaltaa olla oma itsensä. Oman polun kulkeminen kuitenkin vaatii toisinaan korvien sulkemista toisten ajatuksille ja kommenteille. Tekemistä niistäkin huolimatta. Haaste on tunnistaa millainen itse on ja mitä syvimmiltään itse haluaa tehdä ja toimia. Helposti sitä ajautuu menemään jonkun vallalla olevan virran mukana. Niin helposti sitä voi myös kieltää itsestään jonkun puolen, jotta tulisi hyväksytyksi toisten silmissä.

Toiminnan taustalla on kuitenkin rakkauden kaipuu. Tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. Rakastetuksi. Kenen tai keiden rakkautta ja hyväksyntää sinä kaipaat?
 
Be a Lady They Said video mietityttää. Se saa miettimään missä tämän ajan ihminen saa kokea tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on. Tarvii mennä pinnallisia tekoja syvemmälle. Sen sijaan, että hakisi vastauksia ulkopuolelta, niitä tarvii hakea sisäpuolelta. Miten päästä kiinni siihen kuka minä olen? Millainen se minä haluaa olla? Mitä minä tunnen? Mitkä asiat ovat minulle kaikkein tärkeimpiä? Ketä minä rakastan? Mitä se minä sisällä haluaa oikeasti tehdä? Mitä haluan ilmaista ulos? Miten päästä kiinni siihen mitä minä olen?
 
Noihin kysymyksiin tarvisi löytää vastaukset itsestä. Ilman syvää kokemusta minuudesta sähköjäniksenä juokseminen jatkuu ja ollaan toisten armoilla. Kun vastaukset löytyy alkaa tietämään mitä haluaa ja mitä ei halua. Pystyy asettamaan rajat. Voi toimia niin, että on linjassa itsensä kanssa. Oman itsensä tunteminen on useimmille vuosien mittainen tutkimusmatka. Päivitystäkin on tehtävä jatkuvasti, koska jokainen meistä on ainaisessa liikkeessä ja jatkuvassa muutoksessa. 

Pohdin, että on todella hyvä jos ympärillä on monenlaisia ihmisiä. Ihmisiä kenen seurassa saa tuntea olevansa hyväksytty ja arvokas omana itsenään. Ihmisiä kenellä on riittävästi rohkeutta elää ja tehdä asioita omalla tavalla. Lisäksi lapsia ja vanhoja ihmisiä. Vanhoilla ihmisillä on jo eri tavalla perspektiiviä elämästä. Iso osa heistä on jo oppinut hyväksymään toisensa  sairaana ja rikkinäisenäkin sekä ilman ulkoista kuorrutusta. Lasten ehdoton rakkaus on myös hyvin hoitavaa. Hehän tykkäävät ja rakastavat aidosti oletpa millainen tahansa, botoksien kanssa tai ilman. Se eheyttää.

​Luonnossa oleminen on myös eheyttävää. Luonnolle me kelvataan aina suoraan sellaisina kuin ollaan ilman vaatimuksia. Siellä saa olla oma itsensä. Luonnossa ollessa voi myös kuulla vastauksia noihin aikaisempiin kysymyksiin. Luonto hiljentää myös pään sisäisen liikkeen ja siellä pääsee kosketuksiin itsensä kanssa. On tärkeää, että jossakin pääsee. 

Tämä kaikki saa minut miettimään myös retriittejä. Niissä olen ohjaajan roolissa ja kuitenkin tasavertainen rinnalla kulkija. Retriittien erikoisuus on niiden lämmin ilmapiiri. Joukko toisilleen tuntemattomia ihmisiä kokoontuu. Sinne saa tulla sellaisena kuin on. Omana itsenään vaikka sinisessä tukassaan. Ihmiset tulee hyvin erilaisista ammateista ja erilaisista elämäntilanteista. Ammattinimikkeitä ei kysellä. Jokainen saa olla aito itsensä. Ilman titteleitä ja nimekkeitä. Arjen ja muun elämän rooleja. Syntyy kohtaamisen tila. Läsnäolon kenttä missä on lämpöä, sallivuutta ja hyväksyntää. Sellainen tila missä voi tuntea olevansa arvokas itsessään. Ilman mitään sen kummempaa. On vain ihminen ihmiselle. Vieras ihminen näkee ja kuulee ilman, että päässä on vanhat historian naarmuttamat aurinkolasit. Se on valtavan eheyttävää ja hoitavaa. Tulee tunne, että on arvokas. Hyväksytty ja rakastettava tällaisena kuin olen.
 
On tärkeää, että maailmassa on ihmisiä ja paikkoja missä saa olla oma itsensä. 

Työkaveri osaa sukkelasti hyödyntää sosiaalista mediaa ja tuntuu ottavan nopeasti haltuun aina uudet tietokoneohjelmat ja niiden mobiiliversiot. Muutenkin hän tuntuu saavan asioita aikaan nopeasti. Toinen taas ilahduttaa ystävällisillä sanoilla ja luo ympärilleen rennon mukavan tunnelman. Kolmas pursuilee jatkuvasti uusia kehittämisideoita. Neljäs taas jaksaa tehdä töitä tasaisen sitkeästi ja saattaa asiat aina huolella loppuun saakka. Tiedät kuka on sinun lähityöyhteisössä hyvä missäkin ja keneltä pyytää apua erilaisiin tilanteisiin. Se, että tiedät keneltä pyytää erilaisissa tilanteissa apua kertoo siitä, että todennäköisesti olet tunnistanut työkavereidesi erilaisia vahvuuksia.

Jo se, että pystyt tunnistamaan toisen vahvuuksia tuo todennäköisesti myös näkyväksi omiakin vahvuuksia ja ehkä myös niitäkin osa-alueita mitkä eivät ole vahvinta osaa sinua.
 
Mitkä ovat sinun vahvuudet? Missä sinä olet hyvä? Tunnistatko omia vahvuuksiasi? Aina omien vahvuuksien tunnistaminen ei ole helppoa. Usein mitä kauemmin olet osannut jonkun asian, sen vaikeampaa sitä on tunnistaa vahvuudeksi. Hommanhan osaa jo niin rutiinilla, että sen osaisi tehdä unissaankin.
 
Miksi omien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää? Kun pystyt tunnistamaan omaa osaamistasi ja vahvuuksiasi se luo uskoa omaan itseen ja osaamiseen. Ammatillinen itseluottamus kasvaa. Vahvuuksien tunnistaminen antaa rohkeutta myös suuntautua kohti sitä missä pääset käyttämään enemmän luontaisia vahvuuksiasi. Siitä taas on hyötyä työpaikan sisäisiä tehtäviä jaettaessa ja toisinaan voi ehkä myös hakeutua toisiin työtehtäviin missä pääset hyödyntämään osaamistasi ja juuri sitä missä osaamisesi on vahvaa.

Maaginen vuosi 2020 on alkamassa ja samalla uusi uljas vuosikymmen. Siinä onkin kylliksi syytä ottaa hetki aikaa ja todella pysähtyä kuuntelemaan oman sielun kuisketta ja miettiä mitä elämältä oikeasti haluaa. On tärkeää käyttää elämänsä aika viisaasti ja elää se omannäköisesti. On hyvä pohtia mitkä on niitä juuri sinulle itsellesi merkityksellisiä asioita. 

Se, että oikeasti mietit mitä elämältä haluat antaa toiveikkuutta ja uskoa hyvään tulevaisuuteen. Se tuo energiaa ja innostusta tehdä asioita. Ne luovat myös tyytyväisyyttä omaan elämämään mikä vaikuttaa mm siihen. että illalla on yksinkertaisesti kivempi mennä nukkumaan ja aamulla on mukavampi herätä. Todennäköisesti kateellisuuskin vähenee, koska sen sijaan, että seuraisit mitä muut tekevät oletkin itse oman elämäsi aktiivinen toimija, wonderwoman tai teräsmies. 

Loin tähän listaa asioista mitä kannattaa pohtia. On myös hyvä kirjoittaa ja listata asioita ylös jolloin se vielä kirkastaa asioita ja tuo selkeyttä. Mitä selkeämmät suunnitelmat ovat sen helpompaa on myös konkreettisten tekojen tekeminen. 
​
Alkuvaiheessa asiat saavat olla enemmän suurpiirteisiä. Ikään kuin suuria linjan vetoja. Sitten vähitellen voit tarkentaa ja täsmentää niitä ja luoda yhä yksityiskohtaisempia suunnitelmia. 

1. ​Miltä toivot elämäsi näyttävän tulevaisuudessa?

​Mitä toivot siinä olevan? Mitkä asiat tuntuvat sinusta merkityksellisiltä? Mitkä asiat kuulostaa sinusta hyvältä tulevaisuuden kannalta? Voit ajatella tulevaa vuotta 2020 ja myös koko vuosikymmentä.

2. Kirkasta omat arvot. 

Mitkä on ne sinulle kaikkein tärkeimmät asiat? Listaa ne paperille. Näitä voi olla esim. työ, parisuhde, lapset, oma hyvinvointi, ystävät, sosiaalinen media, itsensä toteuttaminen, matkustelu, luonto jne.

3. Laita arvokkaat asiat tärkeysjärjestykseen

Numeroi arvot järjestykseen. Arvojen tärkeysjärjestys antaa pohjan siihen, että mihin aikaa oikeasti kannattaa järjestää arjessa. Eikä pelkästään aikaa vaan sitä mihin annat sinun omaa parasta läsnäolevaa itseäsi.

Samalla epäolennaiset asiat karsiutuu ja niille voi tietoisesti jättää vähemmän aikaa. Useinhan käy niin, että vaikka parisuhde ja lapset on tärkeitä he saattavat saada vain sen kaikkein väsyneimmän mitä meistä on jäänyt jäljelle kaikkien muiden tekemisten jälkeen ja silloinkaan emme välttämättä ole kunnolla läsnä vaan notkumme usein samalla jonkun ruudun ääressä. Toistuva väsymys puolestaan voi kertoa siitä, että omaan hyvinvointiin panostaminen on luisunut käytännön toteutuksessa arvohierarkiassa liian alas. 

Mitä kirkkaammin tunnistat ne asiat mitkä on sinulle oikeasti tärkeitä sitä helpompaa on myös panostaa juuri niihin asioihin aikaa. Se taas luo pohjaa sille, että on virtaa ja voimaa. Voi kokea elävänsä merkityksellistä ja hyvää elämää. Aika ei valu hiekkaan vaan tulee oikeasti elettyä hyvä elämä.

4. Mieti mistä sinä unelmoit?

Tähän voit listata kaikki tärkeimmät unelmasi. Myös ne, jotka tuntuvat hulluilta ja mahdottomilta. Tässä vaiheessa sinun ei tarvitse tietää kuinka unelmat toteutuu. Innostu ja inspiroidu. Saat siitä potkua ja energiaa minkä voi muuttaa toiminnaksi.

5. Suunnitelma unelmien toteuttamiseksi

Osa unelmista on ehkä sellaisia mihin voit jo laatia suunnitelman. Niihin mihin et vielä voi voit lennättää ajatuksia miten unelman toteuttaminen voisi olla mahdollista. Ei tarvitse kuitenkaan vielä tietää. Tässä vaiheessa tärkeää on kysymyksen esittäminen. Voi luottaa siihen, että vastaus tulee kun on sopiva aika.

6. Laadi toimintasuunnitelma ja mieti ajankäyttö
​
Tässä suunnittelet karkeasti tai tarkasti kuinka järjestät aikaa niille arvojärjestyksessä sinulle oikeasti tärkeille asioille ja ehkäpä joidenkin unelmien toteuttaminenkin tarvitsee jollain tavalla aikaasi. Esim. Kerran viikossa pidetään perhepäivä jolloin vietetään monta tuntia aikaa yhdessä aktiivisen toiminnan parissa ilman ruutuja… 

Kaikki asiat ei vie edes aikaa. Esim. lapseen tai puolisoon kohdistuva lempeä katse, jossa samalla toinen saa kokemuksen siitä, että on tullut nähdyksi. 

7. Ota ensimmäiset askeleet eteenpäin

On konkreettisten tekojen aika. Mieti mitä teet ensiksi? Voi antaa asioiden tekemiselle ja toteuttamiselle aikaa. Suunnitelmahan oli kymmenelle vuodelle, joten kaiken ei tarvi tapahtua heti. Hiljaa hyvää tulee…

Mikäli haluat voit vielä laatia asioista unelmakartan perinteisesti paperiversiona tai voit halutessasi etsiä sähköisen esim. google playsta.
Mikkelissä alkaa myös Unelmavuosi-valmennuskurssi mikä on huima ponnahduslauta koko vuosikymmenelle. Se vie sinua eteenpäin kohti niitä asioita mitä toivot elämääsi ja antaa myös mentaalisia valmiuksia mitkä on kultaakin arvokkaampia elämän vaiherikkaalla polulla.

Sekin kannattaa muistaa, että elämä on nyt ja tässä. Voi nauttia matkan teosta ja tästä hetkestä.
 
Matkan varrella voi hyvillä mielin olla tyytyväinen ja kiitollinen kaikesta siitä mitä on jo nyt. Todennäköisesti monet asiat mitä sinun elämässä on, ovat jonkun toisen unelmia. ​

Ilolla ja rakkaudella, Eeva Ojalehto 

Sädetikkukuva: Pixabay

​​Työssäni olen kohdannut usein asiakkaita jotka kamppailevat ystävyyspulmien kanssa. Toisilla ystäviä ei ole. Tai on, mutta ne saattavat asua jossain kaukana, ystävillä ei ole aikaa tavata tai maailmat eivät vain enää kohtaa. Sitten on niitä toisia, ketkä painii sen kanssa, että ystävyys on muuttunut taakaksi. On ikään kuin joutunut roskakorin asemaan kenelle ystävä oksentaa ja kaataa huolensa. Ystävyydestä, jonka pohjimmainen tarkoitus on tuottaa iloa ja hyvää mieltä, onkin tullut painolasti. 

Siksipä päätinkin jakaa muutamia vinkeä kuinka voi ystävystyä ja myös ystävyyden vaalimiseksi. Hyvä ystävyys rikastuttaa elämää ja voi kestää jopa läpi elämän.

 
5 vinkkiä ystäyyden alkamiseksi

1. OLE LIIKKEESSÄ Hakeudu ihmisten ilmoille. Lähde kotoa pois jonnekin. Mihin tahansa. Uskaltaudu tekemään asioita yksin. Saatat törmätä ihmiseen josta tulee ystäväsi.
2. OLE AVOIN JA LUOTA, ETTÄ SINUN YSTÄVYYTESI ON TOIVOTTU Pidä silmät ja korvat auki. Usein meillä on sellainen etukäteisajatus, että toisilla on ystäviä jo riittävästi ja tilaa ei ole enää uusille ystäville. Jos asia olisi niin miksi sitten törmään usein asiakkaisiin jotka kaipaavat ystäviä? Entä jos liikutkin sellaisella asenteella, että ympärilläsi on ihmisiä, jotka voivat kaivata juuri sinun ystävyyttäsi.
3. AVAA KESKUSTELU Uskalla tutustua uusiin ihmisiin. Ihan mistä tahansa. Usein puhumisen voi aloittaa jostakin siihen tilanteeseen liittyvästä missä olet. Uimahallissa voi vaikka kysäistä, että kuinka usein käy uimassa ja tiedustella muista harrastuksista. Koiraihmisen kanssa voi jutella ainakin koirista… jne. Keskustelun kautta voi paljastua yhteisiä mielen kiinnon kohteita ja se voi olla alku ystävystymiselle.
4. KYSY JA KUUNTELE Kysy kysymyksiä ja osoita olevasi kiinnostunut. Ihmiset haluavat puhua itsestään. Kysy ja kuuntele mitä toisella on kerrottavaa.
5. TEE ALOITE Ehdota rohkeasti tapaamista. Jos huomaat, että tässä voisi olla aika mukavan oloinen ihminen ehdota kahvittelua, lenkille menemistä, konserttia tai jotain muuta tekemistä. 

Viime syksynä tutustuin työni kautta Perttiin. Hän on minua huomattavasti vanhempi vanhempi ja pyörätuolissa. Ollaan kuitenkin molemman luovia ja yhteistä jaettavaa löytyi paljon. Sen jälkeen olemmekin pitäneet yhteyttä lähettämällä hassun hauskoja viestejä. 
​

Maailmanympärimatkan yksi antoisimmista asioista oli tutustua erilaisiin ihmisiin. Joulua vietin eläkkeellä olevan Kanadalaisen Sandran kanssa. Kerran Havaijilla sain paikallisopastusta kasikymppiseltä mieheltä keneen törmäsin bussissa. Ystävystyin myös monien Airbnb:n omistajien kanssa. Koh Phangalla törmäsin suunnilleen oman ikäisiin naisiin, jotka olen tavannut sen jälkeen täällä Suomessa. Kaikilla meillä oli yhteistä. Nimittäin kiinnostus nähdä uusia paikkoja, matkustaa ja olla elämälle avoin.
​

Ystävyys ei katso ikää eikä sukupuolta. On rikastavaa jos kaikki ystävät eivät ole omanikäisiä. Toiset ystävyydet voivat olla lyhyitä hetken kohtaamisia ja toiset taas elämänmittaisia. Tämän kuvan miesten kansa meitä yhdisti matkustamisen lisäksi myös samankaltainen kiinnostus valokuvaukseen.
​

​Ystävyys on kuin parisuhde. Monesti se voi olla lopulta paljon pidempikin. Sitä tarvii jossain määrin hoitaa ja sen olisi hyvä olla myös vastavuoroista. Toisinaan ystävyydessäkin voi olla palaverin paikka, jos tuntuu, että jokin siinä ei toimi. 

Ihania jaettuja ystävyyden hetkiä sinulle!

Ilolla ja rakkaudella, Eeva Ojalehto

Maailmanympärimatkalta kotiin paluu on muutaman päivän päästä. Mitä olen oppinut? Mitä jää käteen matkasta?

​Olen oppinut ja saanut niin paljon. Valtavasti uusia näkökulmia, laajempaa ymmärrystä politiikasta, uskonnoista, historiasta, ihmisyydestä, hyvyydestä, pahuudesta. Olen oppinut valtavasti elämästä ja myös omasta itsestäni. 

R​Sen jälkeen kun viimeksi kirjoitin olen jatkanut matkaa eteenpäin Saint Lucialta, koska koin, että en ole siellä riittävän turvassa, olen ohjannut joogaa afrikasta alunperin kotoisin olevalle Airbnb emännälleni, olen tavannut amerikkalaisen miehen jonka poliisit olivat ryöstäneet Columbian yössä, viettänyt retriittiä Columbian vuoristomaisemissa, nähnyt kodittomien makaavan Walk of Famella, tanssinut mustaihoisten homojen kanssa Las Vegasin yökerhossa, toteuttanut unelmani nähdä Grand Canyon ja Kalliovuoret. Luottanut monta kertaa tuntemattomaan ihmiseen ja kohdannut hyvyyttä. Nähnyt valtavasti kauneutta. On valtavan kiitollinen olo kaikesta.

Nautin seikkailusta ja matkustamista. On ollut valtavan hienoa huomata, että mitä kauemmin matkustan sitä enemmän rakastun Suomeen ja Suomalaiseen kulttuuriin. Siihen miten hyvin asiat meillä toimii. Kotiin paluu jännittää ja samalla odotan sitä valtavalla innolla. Tavallinen arki ja koti tuntuu todelliselta luksukselta. Myös se, että saa jakaa elämää tuttujen ihmisten kanssa joiden tarinaa jo tunnen ja he tuntevat minun, on arvokasta. On rikastuttavaa tutustua uusiin ihmisiin, mutta kaipaan myös syvempää kosketuspintaa.

Aina välillä mieleen tulee asioita mitkä Suomessa ovat hyvin ja listasin niitä ylös nyt kun ne ovat tuoreessa muistissa. Useimmat ovat niin tavallisia, ettei niitä tule normaalissa arjessa ajateltua. Helposti sitä pitää asioita itsestään selvyytenä, vaikka ne eivät sitä ole. 

1. Suihkusta tulee lämmintä vettä
2. Taloissa on sisällä lämmin silloinkin kun ulkona on kylmä.
3. Talot ovat tasokkaita.
4. Wc:ssä on molemmat: bidee ja wc paperia.
5. Yleinen siisteystaso on hyvä.
6. Hanavettä voi juoda ja se on laadukasta.
7. Järvissä, joissa ja merissä voi uida.
8. Vaarallisia eläimiä ja tauteja on vähän.
9. Hämähäkit ja muut ötökät on pieniä.
10. Hyttyset ei levitä tauteja.
11. Ei vaarallisia hurrikaaneja, maanjäristyksiä, tsunameita yms. luonnonkatastrofeja.
12. Kaduilla makaa vain vähän kodittomia.
13. Huumeet, mukaan luettuna marihuana ovat laittomia. Se vaikuttaa tuohon edelliseen kohtaan.
14. Hintataso on suht. kohtuullinen. Asuntojen ja ruuan hintaa ei saa nousta liian korkealle.
15. Luokkaerot ovat kohtuullisempia kuin esim. USA:ssa. Tämän puolesta on tehtävä jatkossa paljon töitä. Liian suuret luokkaerot -> riski vihakäyttäytymiseen ja sisällissotaan kasvaa.
​16. Aseiden kantaminen on kielletty -> kaduilla ja kouluissa on turvallisempaa.
17. Korruptio on vähäistä.
18. Voit luottaa poliisiin.
19. Voit luottaa suomalaiseen ruokaan.
20. Verojen maksamalla kaikilla on mahdollisuus koulutukseen, terveyden huoltoon, infrastruktuuri ja tiet on kohtuu kunnossa (vielä).
21. Presidentit, joilla on järki päässä ja korkea moraali.
22. Demokratia.
23. Eu missä pyrkimys on luoda hyvää kaikkiin jäsenmaihin ja luoda rauhaa aseiden sijaan keskustelulla.
24. Hyvin toimiva jätehuolto ja kierrätyssysteemi.
25. Ei geenimanipuloitua viljelyä.
26. Voit luottaa suomalaiseen ruokaan.
27. Hyvä työntekomoraali.
28. Pidemmät lomat ja kohtuullisemmat työajat kuin monissa maissa.
29. Työpäivän jälkeen mennään harvoin pubiin. Sen sijaan kuskataan lapsia harrastuksiin tai harrastetaan itse.
30. Neljä vuodenaikaa.
31. Luonto on puhdasta ja se on lähellä.
32. Kansan rehellisyys ja luotettavuus.
​33. Maassa on rauha mikä on edellytys kaikkien muiden kohtien toteutumiselle.
+1. SAUNA

​Minun kohdalla matkustaminen on lisännyt entisestään arvostusta heitä kohtaan, jotka meidän maata ovat rakentaneet. Toivon, että kansan moraali pysyy jatkossakin korkealla ja hyvä työ jatkuu.

​Ajatus siitä, että aivan hetken päästä näen tuttuja ja rakkaita ihmisiä, saan luoda kodista paratiisini, syödä ruisleipää, saunoa, tehdä työtä josta nautin, mennä metsään, istuttaa kukkia parvekkeelle, leipoa ja laittaa ruokaa omassa keittiössä, kuunnella lintujen laulavan ja nähdä luonnon pukeutuvan vihreään loistoon lämmittää ja liikuttaa minua. On aika palata kotiin. 

Eeva Ojalehto 

​Lentokone aloittaa laskeutumisen ja kyyneleet valuu lämpimänä virtana. On olo, että olen menossa paikkaan jonka henki on vahva. Jonkinlaiseen henkiseen kotiin. Matkan aikana olen katsonut muutaman lyhytdokkarin alkuperäisistä havaijilaisista. Olen erittäin vaikuttunut.  

​Lentokoneen perää koristaa havaijilaisnainen jolla on kukka korvan takana. Lentokentän työntekijöillä miehillä on hillityt havaijilaispaidat ja naisilla kukka korvallisilla. Yksi kentän työntekijä viheltelee leppoisasti jotakin laulua. Shuttle bussin kuljettajan puhe kuulostaa amerikkalaiselta elokuvalta. Hän puhuu samankaltaisella sävyllä kuin Robin Williamsin Gooood morning Vietnaaaaam! Waikikin rannalla huojuu palmuja ja ilmassa kuuluu ensimmäiset Alohat. 

Havaijilla löytyy monenlaista tunnelmaa. Toisaalta on turisteille suunnattua keveää Waikiki Aloha spirittiä. Turistit pääsevät seuraamaan hula tanssia ja osa tanssista on perinteisempää ja osa viihteellisempää. Viehättävää joka tapauksessa. Myynnissä on paljon tuotteita mitä myydään turisteille kotiin vietäväksi. Mauilla Paia on pieni kaupunki missä oli myytävänä paljon paikallisten taiteilijoiden tekemiä tuotteita missä näkyy havaijilaisuus. Hyvä niin, koska se tuo myös paikallisille töitä. On myös tavallista amerikkalaista elämää missä kaikkialle mennään autolla. Ja sitten jossain enemmän piilossa näkymättömissä aistii olevaa syvää alkuperäistä Havaijin spirittiä mikä on todella vahvaa. ​

​Osallistun Waikikilla workshoppeihin Royal Cultural Centre of Hawaiissa. Opettelin Lomilomihierontaa minkä yksi suuri osa on hengittäminen, punottaa, kukista tehdyn kaulanauhan Lein tekemistä ja Hula tanssia. Näistä etenkin punonnan ohjaaja teki vaikutuksen omalla vahvalla persoonallaan ja puheellaan. Oikeaa käsivartta korustaa tatuoinnit, missä on punontakuvia. Hän oli jättänyt aikaisemman leipätyön jatkaakseen ja pitääkseen yllä käsityöperinnettä mikä oli kulkenut suvussa kuuden sukupolven ajan. Hän haluaa pitää yllä alkuperäistä havailijaista kulttuuria ja käy opettamassa taitoa myös Japanissa. Hän herättelee toiminnallaan ja kerronnallaan osallistujia miettimään miten me itse pidämme yllä omaa alkuperäistä kulttuuria. Se on todella hyvä kysymys ja pistää minut miettelijääksi. 

​Osa Havaijin historiaa on myös Pearl  Harbor pommitukset. Tajuntaan iski vahvasti myös se miten suuri merkitys elokuvilla on. Se, että olen aiemmin katsonut saman nimisen elokuvan mielikuvat tuli enemmän eläväksi ja kokemus syvemmäksi. Näkemilläni sotilailla oli Ben Affleckin ja Josh Hartnettin kasvot. Arizona Memorianille matkatessa laivamiehistöllä oli samannäköinen asu kuin elokuvan tummaihoisella kokilla. Lentokonehalli Hangar 79 on alkuperäinen. Ammuksen jälkiä on ikkunoissa ja osa ikkunalaseista puuttuu. Pommituksen jäljet näkyy myös pihan asfaltissa. Aion katsoa elokuvan pian uudelleen.

​Havaijin luonnossa on väkevää voimaa. Saaret ovat tuliperäisiä ja ne ovat yllättävä yhdistelmä Islantia ja Norjaa.  Sijainnista johtuen myös palmut kasvaa ja trooppiset kasvit. Tuuli on voimakas. Saaret on keskellä Tyyntä merta ja tuulen pysäyttävää kasvillisuutta on vain paikoin. Pysähtymällä luonnossa voi kuitenkin aistia mistä alkuperäisten havaijilaisten voima tulee. Pinnan alla luonnon kanssa yhteydessä olemista opetetaan edelleen sukupolvelta toiselle. Se on valtavan arvokasta perimää mikä monissa kulttuureissa on valitettavasti kadonnut. Ehkä syynä katoamiseen on kristinusko ja noitavainot. Olen itse löytänyt hyvin syvän yhteyden luonnon kanssa ja harjoittelen myös taitoani kommunikoida luonnon kanssa. Ne ovat asioita mitä ovat monille vieraita, mutta täällä koen hengenheimolaisuutta ja tuntuu hyvältä kun tietää, että monille alkuperäisille havaijilaisille se on aivan normaalia ja luonnollinen osa tavallista elämää. 

Havaijilla päädyn luonnostaan voimakkaisiin paikkoihin. Yhtenä päivänä päätin lähteä pienelle kävelylle takapihan suuntaan. Ajatus oli nousta hieman ylöspäin vuoren rinnettä. Matkalla poimin kukkia. Y-risteyksessä menin vasemmalle ja tulikin tunnee, että pitää valita toinen reitti. Käännyin takaisin ja meninkin laaksoon päin. Mikä laakso sileitä löytyi! Ehkä kaunein laakso missä olen käynyt. Olin jo kääntymässä takaisin kun tuli kuitenkin tunne, että tekee mieli jatkaa. Ja minne päädyin. Paikkaan missä henki on vahva. Minulle selvisi, että Iao Valleyyn on haudattu Havaijin päälliköitä ja kuninkaallisia. Tein siellä oman rituaalini ja näen, että moni muu on tehnyt myös omansa kasaamalla kiviä torneiksi. Vahvoja paikkoja löytyi myös rannikoilta ja Haleakala tulivuoren kraaterista minne sinnekin päädyin sattumalta. Alkuperäinen suunnitelma oli nimittäin mennä aivan muualle. 

Havaijilla on olemassa laki Aloha spiritistä ja siihen on kirjattu, että ihmisten tulee ajatella hyvää toisista. Se luo omalta osaltaan kansakuntaan luottamusta, rauhaa ja harmoniaa. Lämminhenkistä ystävällisyyttä.

 From Chapter 5 of Hawaii Revised Statutes:
​
  § 5-7.5 "Aloha Spirit". (a) "Aloha Spirit" is the coordination of mind and heart within each person. It brings each person to the self. Each person must think and emote good feelings to others. In the contemplation and presence of the life force, "Aloha", the following unuhi laulā loa may be used:
​
"Akahai" meaning kindness to be expressed with tenderness.
Lokahi" meaning unity, to be expressed with harmony.
"Olu'olu" meaning agreeable, to be expressed with pleasantness;            "Ha'aha'a" meaning humility, to be expressed with modesty.
"Ahonui" meaning patience, to be expressed with perseverance.  

These are traits of character that express the charm, warmth and sincerity of Hawaii's people. It was the working philosophy of native Hawaiians and was presented as a gift to the people of Hawaiʻi. ''Aloha'' is more than a word of greeting or farewell or a salutation. ''Aloha'' means mutual regard and affection and extends warmth in caring with no obligation in return. "Aloha" is the essence of relationships in which each person is important to every other person for collective existence. ''Aloha'' means to hear what is not said, to see what cannot be seen and to know the unknowable.     (b) In exercising their power on behalf of the people and in fulfillment of their responsibilities, obligations and service to the people, the legislature, governor, lieutenant governor, executive officers of each department, the chief justice, associate justices, and judges of the appellate, circuit, and district courts may contemplate and reside with the life force and give consideration to the "AlohaSpirit". ​[L 1986, c 202, § 1]
(www.hawaii.edu/uhwo/clear/home/lawaloha.html)
​

"Aloha"means to hear what is not sait, to see what cannot be seen and to know to unknowable.

Täällä näkymättömän aistiminen on täysin normaalia ja luonnollinen osa tavallista elämää. Jopa niin suositeltavaa ja tärkeää, että se on kirjattu lakiin.

​Aloha is love

Aloha! 

💗 Eeva​ Ojalehto
Kirjoittaja on yksin maailman ympärimatkalla oleva elämäntaidon valmentaja, joogaohjaaja, seikkailijatar ja Artist of Life joka viihtyy tuntemattomien ja tuttujen kanssa, kaipaa välillä kuningasta ja uudelleen sinne missä vesi on puhdasta ja voi kuulla oman sydämen sydämen lyönnit. 

​Jokaisella maalla on erilainen luonne. Matkustaessa on ollut mielenkiintoista kokea miten erilaisia kulttuurit ovat. Thaimaassa Ko Phangan on todellinen freedomland. Sinulla on lupa pukeutua miten haluat ja saat ilmentää muutenkin itseäsi.

​Oli ihanaa kokea tanssin hurmaa Ecstatic Dance illoissa. En ole varmaan kinä tanssinut niin paljoa lyhyessä ajassa ja antanut tanssin tulla suoraan sielusta pidättelemättä. Oli hienoa nähdä miten porukka heittäytyi tanssiin niin täysillä. Selvin päin. Kaikkein villeimmät partyt on siellä missä viina ei virtaa.

​Löysin sisältä myös syvän laulun. Sitäkin haluan vaalia. Löysin saarelta myös aivan mielettömiä ystäviä.

​Iso osa saaren taikaa on, että sinulla on lupa olla sitä mitä olet. Aivan täydesti. On äärettömän voimallista saada ilmentää omaa itseä häpeilemättä ja täydesti.

​Ko Phangan jälkeen matkustin Malesiaan. Se tuntui täysin päinvastaiselta. Naisille on tiukat pukeutunissäännöt ja kulttuuri on muutenkin hyvin konservatiivinen. Homo ja lesbosuhteet ovat Malesiassa laittomia.

​Kun välillä elää noin täydesti aivan koko olemuksellaan tajuaa miten rajoittunut meidän länsimaisen yhteiskunta on islamilaisista maista nyt puhumattakaan. Sitä tajuaa, että ilmennämme itsestämme vain murto osan.

​Kulttuuri pakottaa meitä hyvin pieneen laatikkoon. Kissat tykkää laatikoista. Monet ihmisetkin erittäin mielellään valitsevat laatikon, koska siinä on turvallista ja helppoa olla. Koko ihmiskuntana meillä jää valitettavasti aivan valtavasti potentiaalia käyttämättä. 

​Olen myös miettinyt, että kaikilla kulttuureilla on omat laulunsa, musiikkinsa, tanssinsa, runonsa ja taiteensa. Ihmisten syvä luontainen tarve on elää koko sielullaan ja ilmaista sielunsa ulos.

​Lisää villeyttä, vapaata tanssia ja laulua tälle kansalle kiitos. Olen varma, että siitä seuraa terveyttä, elinvoimaisuutta ja monenlaista hyvää. Ehkäpä masennus ja mielenterveysongelmatkin siinä sivussa vähentyisi. Seurauksena on todennäköisesti myös uutta runoutta, uutta musiikkia, uusia keksintöjä ja taidetta. Korkeaa kulttuuria.

-Eeva Ojalehto-

Kirjoittaja on maailman ympäristöllä oleva vapaa sielu, elämäntaidon valmentaja, jooga ohjaaja, taiteilija ja seikkailijatar, joka uskaltaa heittäytyä nojaamaan tuuleen koko kehon painollaan sillä elämä kantaa. 

1. Tutustut uusiin ihmisiin joihin et muuten tutustuisi

Yksin reissaaminen voi olla hyvin sosiaalista. Juttua voi tulla yhtäkkiä tuntemattomien kanssa. Kun on auki kohtaa eri ikäisiä ja eri kansallisuuksia. Joidenkin kanssa voi jakaa lyhyen hetken ja toisten kanssa voi viipyä pidempään. Minulla on tunne, että matkalleni on osunut juuri oikeita ihmisiä, joiden on ollut tarkoitus kohdata. Toisilta saan vinkkejä uusista paikoista, joidenkin elämästä inspiroidun. Olen törmännyt myös kollegoihin joiden kanssa olen vaihtanut ammatillisia ajatuksia. Joutkut ihmiset jäävät elinikäisiksi ja toiset hetken viivähtämiseksi. Maailmankuva avartuu joka tapauksessa.

2. Voit tehdä asioita mitkä itseäsi kiinnostaa​
​Soolona matkatessa voi helpommin valita juuri ne itseä kiinnostavimnat paikat tai skipata asioita omien fiilisten mukaan.

3. Teet silti kompromisseja

​Mieli haluaisi tehdä vielä sitä ja tätä. Käydä katsomassa yhden nähtävyyden lisää, mutta keho, se haluaa jo levätä ja olla omassa rauhassa. Yksin matkustaminen on taiteilua sen kanssa mitä mieli haluaa ja mihin aika ja keho taipuu. Aina voisi nähdä, kokea ja tehdä enemmän.

Minulla reissussa kävi niin, että kun takana oli jo Sri Lanka, Vietnam, Siem Reap Kambozassa, Chiang Mai ja Pai Pohjois-Thaimaassa jossain vaiheessa aistit ylikuormittui. Uudet kulttuurit, aikaiset aamut, myöhäiset illat, liikenne, melu, uudet maisemat, ruuat, majapaikkojen vaihdot, matkapäivät, ihmispaljous, ne kaikki yhdessä vaikuttaneet siihen, että olin todella väsynyt. Fyysisesti oli energiaa, mutta silti koin suurta väsyä joka tuntui viipyvän päivästä toiseen. Tajusin mistä on kyse ja olin Krabilla tästä syystä vain päivän. Mieli olisi halunnut jäädä kiipeilemään, tutustumaan lähisaariin ja tekemään sitä ja tätä, mutta tarvitsin rauhallisemman ympäristön missä aistit saa levätä. Inputtia oli ollut yksinkertaisesti liian paljon liian pitkään. Suuntasin Ko Phangalle. Kannatti kuunnella itseä. Pääsin palautumaan matkustus väsymyksestä. 

4. Kohtaat itsesi
Yksin ollessa ​et pääse itseäsi karkuun. Samankaltaiset mielen haasteet on mukana matkalla kuin kotimaassakin. Helpottaa kun hyväksyy, että matkalla ei tarvi olla koko ajan kivaa vaan saa tuntea kaikkia tunteita ja viipyillä niiden kanssa.

​Moni kysyi minulta menenkö Intiaan tai katsomaan äiti Ammaa. Tarkoitukseni ei ole mennä. Koen, että jokainen matka meninpä minne tahansa on henkinen matka. Saan opetusta joka päivä. Koen, että jumaluus on kaikkialla. Sitä ei tarvi etsiä mistään. Se on jo aina siellä missä minäkin olen. Jumaluus on myös minussa ja sinussa. Yksin matkatessa ja etenkin enemmän paikoilleen pysähtyessä oma valo ja varjot tulevat näkyväksi.

5. Saat olla yksinäinen
​Yksin oleminen tekee hyvää. Toisinaan saattaa tuntua, että sitä on liikaa. Olo voi olla välillä hyvinkin yksinäinen. Yksinäisyyden hyväksyminen helpottaa. Maailmassa on paljon ihmisiä, jotka kokevat yksinäisyyttä. Toisinaan liika on liikaa ja voi olla hyvä hakeutua paikkoihin missä törmää helpommin ihmisiin tai kilauttaa kaverille, jotta yksinäisyys helpottuu.

​Olet haavoittuvainen. Yksinäisyys voi musertaa ja rikkoa. Antaa sen rikkoa. Uudestaan ja uudestaan. Siemenen kuoren tarvii haljeta, jotta juuret pääsevät kasvamaan ja latva kurkottamaan kohti taivasta. 

Toiset meistä on tammia jotka viihtyvät yksin aukealla paikalla. Useimmat meistä on kuitenkin kuusia koivuja tai palmuja jotka kukoistavat kun ympärillä on lajitovereita. 

6. Kasvat​

Vastaan tulee väistämättä uudenlaisia tilanteita missä tarvii toimia uudenlaisella tavalla. Opit, kasvat kehityt ja laajenet. Rikastut ja maailmankuvasi rikastuu. Kasvat omaan voimaasi.

Olen matkalla opetellut ajamaan skootterilla. Ajoin ensimmäisen kerran skootterilla liikenteessä Vietnamissa ja sen jälkeen olen ajanut Paissä ja Ko Phangalla. Yksin ajellessa ajotaidot kehittyy väkisinkin vaikka tunnustan, että välillä Ko Phangan olen kaivannut kuningasta joka voisi olla sankari ja ajaa mukaisimmat ja jyrkimmät tiet ja voisin vain nauttia luotettavasta ja turvallisesta kyydistä. On mukavaa olla oman elämänsä sankaritar, mutta viitta on toisinaan raskas ja välillä mieluusti lasken sen pois.

7. Tärkeiden ihmisten arvo kirkastuu

On riemastuttavaa ja antoisaa tutustua uusiin ihmisiin. Kuulla heidän tarinoita. Kuitenkin hetken päästä tuttavasi tai sinä olet vaihtanut paikkaa. Olet jälleen yksin. Tapaat jälleen ihmisiä ja sama kuvio toistuu. Paikoistakin tulee rakkaampia kun niissä on pidempään. Tulee koti-ikävä. Olen matkalla miettinyt miten arvokasta se on kun joku tuntee sinun tarinan pidemmältä ajalta ja sinä hänen. Jossain vaiheessa alat todennäköisesti kaivata lähimpiä ihmisiä rinnallesi. Niitä jotka ovat nähneet valoksi, voimasi ja pimeimmät varjosi. Heidän arvo ja merkitys terävöityy. Se saa meidät jälleen haluamaan juurtua jonnekin. Luomaan kodista paratiisin mistä voi lähteä matkalle, mutta tulee myös kaipuu palata kotiin. 

💗 Eeva

Yksin maailman ympäri matkaaja, seikkailijatar, elämän taiteilija joka viihtyy tuntemattomien ja tuttujen kanssa, kaipaa välillä kuningasta ja uudelleen sinne missä vesi on puhdasta ja voi kuulla oman sydämen lyönnit. 

​Muutama päivä ennen joulua saavuin Hanoiin. Hanoi on Vietnamin pääkaupunki ja täytyy kyllä sanoa, että kaupunki iski aluksi kaikille aisteille todella kovaa. Ihmisiä, melua, roskaa ja skoottereita. Valtavasti skoottereita. Ensimmäisestä majapaikasta kuljin skootteritaksilla keskustaan. En tiedä kumpi on vaarallisempaa Hanoissa; olla skootterin kyydissä vai jalankulkija. Old Quarterin jalkakäytävät on täynnä parkkeerattuja skoottereita joten kävely tapahtuu kadulla skoottereita väistellen. Joissakin paikoissa kadun ylittäminen näyttää mahdottomalta, mutta opin, että sinne sekaan on vaan mentävä... Huh! No kerran liikenne oli niin vilkasta isommalla tiellä ja ajonopeudet kovat, että otin skootteritaksin vain päästäkseni tien yli.

​Menin Hanoihin nähdäkseni Halong Bayn. Katselin Halong Bayn risteilyiden hintoja ja ne oli tuplat tai triplat joulusesongin vuoksi. Toisaalta en halunnut viettää joulua myöskään paikassa mikä on täynnä turisteja. Skippasin Ha Long Bayn ja turistien toisen suosikkipaikan Sapan ja menin bussilla Mai Chaoon. Oiva valinta! Turisteja oli vain kourallinen, hinnat edulliset + vuoriston keskellä olevassa kylässä pääsi näkemään aitoa maalaiselämää. Oli kiehtovaa seurata riisinviljelijöiden työtä.

Vietin Mai Chaossa homestayssa joulun. Koristelin huoneen Hanoin kukkamarkkinoilta ostamillani ruusuilla ja onnistuin saamaan isäntäväeltä yhden punaisen kynttilän. Jouluaattona söin pitsaa hyvässä seurassa ja söin paljon suklaata. Joulu tuli silti.

Joulupäivänä sain uutisia Suomesta. Minulle erittäin rakas pikku Osku 4v oli joutunut Ouluun teholle rajun keuhkokuumeen vuoksi. En ole ikinä pelännyt kenenkään rakkaan menettämistä niin paljon! Kyllä siinä monta itkua taas tuli ja kova hätä. Onneksi Tapaninpäivänä tilanne alkoi jo helpottaa.

Tutustuin joulun aikaan Sandraan Kanadan Edmontonista olevaan 68 vuotiaaseen naiseen, joka oli edesmenneen puolisonsa kanssa valinneet lasten  sijaan matkustella paljon. Oli kiehtovaa kuunnella hänen reissutarinoita

​Menin takaisin Hanoihin, mikä alkoi tuntua jo huomattavasti mukavemmalta. Näköjään tuo kaupunki tarvi pidemmän sopeutumisajan. Sieltä bussi-lautta-bussilla Cat Ban saarelle. Aivan nappivalinta! Ensimmäisenä päivänä vuokrasin skootterin. Olin harjoitellut yhtenä viikonloppuna skootterilla ajamista Pohjois-Pohjanmaalla juuri ennen reissua. Saaren liikenne näytti sellaiselta, että uskaltauduin itse skoottorin sarviin. Hienosti meni paitsi, että +10 astetta, sade ja tuuli tuntui -10:ltä. Onneksi myös paikallisen pariskunnan sormia paleli ja sain lämmitellä sormiani heidän tien viereen tekemässä pikkunuotiossa.

On ollut jännää huomata, että vaikka täällä on paljon ihmisiä jotka eivät osaa puhua englantia jotenkin aina löytyy keino kommunikoida. Sanat on vain pieni osa kommunikointia. Sitä tulee liian harvoin ajateltua. Ajellessa maisemat oli valtavan upeat niin kuin myös luonnon puistossa olevalta vuorelta minne patikoin. Vihreähuippuisia vuoria silmän kantamattomiin joka suunnalla!

​Uuden vuoden aattona menin melomaan ja kiipeilemään. Ihan supervalinta! Matkalla sai ihailla on yllin kyllin Lan Ha Bayn korkeita kalkkikivisaaria. Ilman ruuhkia, turistien paljoutta ja lukuisia risteilijöitä. Meloessa täytyi välillä nipistellä itseä hereille, että tajuaa miten mahtavassa paikassa saa olla. Melottiin kalastuslauttakylien ohi. Lauttakylissä asuu tuhansia ihmisiä edelleen hyvin askeettisen alkukantaisesti. Kaikki eivät todellakaan elä länsimaalaisittain mikä on todella tervettä nähdä livenä. 

En ollut koskaan ennen tehnyt kalliokiipeilyä ja se oli niin siistiä!! Parissa päivässä olin saanut paljon tuttuja ja olikin hienoa, miten melkein kaikki ajautui samaan Oasis baariin juhlimaan uutta vuotta. Täällä porukka nauttii juomien lisäksi ilokaasuilmapalloja. Pakkohan se oli kokeilla yksi pallo itsekin. Sen vaikutus kestää vain muutamia minuutteja. Vuosi vaihtui todella kansainvälisessä seurassa ja oli erityisen ikimuistoinen.

​Uuden vuoden päivänä palasin jälleen Hanoiin. Tykästyin kaupunkiin niin, että seuraavana päivänä oli haikea lähteä Phu Quocin saarelle Etelä-Vietnamiin. Saarella jännitin Tropical Storm Pabukia, ajoin skootterilla pohjoiseen niemenkärkeen mistä näkee Kambozaan, tustuin mehiläisten elämään, ajelin maailman pisimmällä Cabel carilla Pineapple Islandille ja makoilin kookospalmujen alla. 

​​1. Melonta ja kiipeilyreissu Cat Basta Lanha Bayhin
2. Autenttista maalaiselämä vuoristomaisemissa ja Chieu luola Mai Chaossa
3. Hanoi Old Quarterin elämä
4. Bee Farmilla mehiläisten viljelyyn tutustuminen Phu Quocin saarella.
​5. Silkkisen sileä valkoinen hiekka Sao Beachilla Phu Quocin saarella.

​Miinukset
Vietnam on roskaisin maa mitä olen ikinä nähnyt. Toisena päivänä Phu Quocin valkohiekkaisella saarella vedessä oli valtavasti muovia ja seuraavana päivänä ei ollut. Phu Quocilla rakennetaan valtavasti ja rakennustyömaat saattaa rikkoa rauhaa.

Plussat
Täälläkin ihmiset ovat ystävällistä. Hintataso on edullinen ja ruoka on hyvää. Länsimaista poikkeava elämän meno on erilaista ja mielenkiintoista seurattavaa. 

Kaikkinensa olen erittäin kiitollinen monista ikimuistoisista hetkistä Vietnamissa. Seikkailu jatkuu Kambozassa... 

-Eeva Ojalehto-

Matka alkoi jo ennen matkaa. Loppurutistus oli tiukka työrintamalla ja siinä rinnalla vielä muuttoprojekti. Pakkasin koko omaisuuden banaanilaatikoihin 5 neliön varastoon. Kaikki mahtui sinne juuri ja juuri. Podin koti-ikävää jo ennen lähtöä. Olen aina kovasti rakastanut kotoilua. 

Halusin nähdä tuttuja rakkaita ihmisiä, koska seuraavaan näkemiseen menee kauan. Touhujen lomassa näinkin paljon minulle tärkeitä ihmisiä. Toisinaan piti tirauttaa pari kyyneltä. Vein siskon pojille karttapallon, että matka jotenkin realisoituisi heillekin. Onneksi on olemassa WhatsApp.

Kaikki tuo työrutistus, muuttoprosessi, kodista luopuminen ja heippojen sanominen vei hulluna energiaa. Viimeiset viikot oli tunnerikkaita ja sisälsi todella paljon prosessoitavaa. Toki koko vuoteen mahtuu myös monia suuria muutoksia ja muita isoja asioita. Reissuun lähtiessä olinkin ihan poikki ja rytmihäiriöitä pukkasi päälle pari päivää ennen matkaa. Ne ei meinanneet rauhoittua niin kuin yleensä ja onneksi juuri ennen lähtöä menin luontaistuotekauppaan Helsingissä ja siellä oli todella asiantunteva myyjä. Olin jättänyt parin viimeisen viikon aikana kaikki lisäravinteet ja keho ilmoitti kyllä selvästi, että purkit on oltava mukana reissussakin. Magnesiun + kalium, ubikinoni on ainakin oltava. Mieluusti myös b-vitamiinit. Ensimmäinen tavoite matkalle oli levätä paljon heti matkan alussa. 

Tässä onkin minun vinkki kaikille kenellä on väsymystä tai sydän haasteita: Kannattaa tarkistaa välillä vitamiinien ja hivenaineiden saanti. Lääkkeiden sijaan saattaa olla, että tarvitset jotain lisärarinnetta. Stressi ja muut kuormitustekijät kuluttavat niitä enemmän.

Kyllä siinä lentokoneessa kolmen hengen penkillä pötköllessä ja unta tavoitellessa pari kyyneltä vierähti. Oli ikävä kaikkea tuttua ja ihmisiä. Olo kuitenkin tasoittui pian. Alkamassa oli elämäni seikkailu. Ensimmäinen illan maisema oli todella upea! Majapaikka oli aivan meren rannassa ja katselin aaltoja ja auringon laskun jälkeisiä värejä pitkään.

Rytmihäiriöt ei kuitenkaan meinanneet tasoittua millään, vaikka ensimmäisenä matkapäivänä en poistunut minnekään. Toisena päivänä Spa hoito teki hyvää + huomasin olon ihmeellisesti tasoittuvan, kun kävelin rannalle missä oli enemmän ihmisiä, mutta rauhallisemmat aallot. Majapaikan edustalla aallokko oli ristiaallokkoa ja pauhu kova etenkin nousuveden aikaan. Tajusin aallokon vaikuttavan olooni todella vahvasti. Normaalisti aaltojen tasainen ääni rauhoittaa, mutta ristiaallokon pauhu on toisenlainen. Niissä on erilainen rytmi.  En saanut kehoa rauhoittumaan kunnolla vaikka kuinka hengittelin. En tiedä oliko se ääni, maan tärinä vai mikä.

​Vaihdoinkin majapaikan lähemmäksi viidakkoa ja tuntui, että siellä keho pääsi lepäämään ja rauhoittumaan. Olo alkoi tasoittua. Pystyin alkaa enemmän nauttimaan, kun en ollut enää niin huolissaan omasta hyvinvoinnista. 

Ihanaa oli huomata miten ystävällisiä ihmiset Sri Lankassa olivat. Yksin matkustaminen alkoi tuntua turvalliselta. Tuk-tuk kuljettaja saattoi tosin kysyä puhelinnumeroa, mutta ymmärsi mitä ei tarkoittaa. Ihmiset olivat joka puolella todella avuliaita. Ja jos jossain, niin tuolla ihmiset ovat kokeneet kovia. 30 vuotta sotaa, vasta kymmenen vuotta rauhaa. Sama tsunami joka runteli Khao Lakin Thaimaassa hyökyi myös tuonne alueelle 2004. 

​Vähitellen voimat alkoi palautua ja sain itseltäni luvan alkaa lähteä liikkeelle. Iloitsin ja nautin. Kävin Unawatunassa lempeällä Yin joogatunnilla. Jooga shala oli kerrassaan upea!  Tutustuin naapurikaupunkiin Galleen, temppeleihin ja Jungle Beachiin loistavan tuk-tuk kuljettajan opastamana.

Mirissassa menin valasretkelle. Epäonnekseni valaita ei näkynyt, mutta delfiinejä onneksi kyllä. Lähin Seacret Beachin ranta oli hyvä paikka päiväunille ja lepäilyyn. Mirissassa joogatunnin sijaan päädyinkin kokeilemaan surffausta. Aivan mieletön juttu! Sain yksityisopetusta ja olin onnellinen, että pääsin laudan päälle.

​Mirissasta jatkoin tuk-tukilla Ellaan ja välissä poikkesin safarille katsomaan norsuja, krokotiilejä, shakaaleita ja muita villieläimiä. Pitkiä tuk-tuk reissuja en kyllä suosittele. Siinä joutuu nielemään ihan liikaa pakokaasuja. Sri Lankassa kulkupelit toimii todennäköisesti polttoöljyllä, savu on ainakin mustaa ja katalysaattoreista ei todennäköisesti ole tietoakaan.

Ellan vuoristoalue oli mahtava ja jos joskus teen toisen reissun maahan aionkin suunnata pidemmäksi aikaa vuoristoalueille.

1. Little Adams Peakin vuoristomaisema ja tuulen suhina Very goos vibes!

2. Surffaus kokeilu Welligaman pienissä aalloissa.

3. Auringossa loikoilu Secret Beahin pienellä laguunilla Mirissassa.

4. Safari ja elefanttien mutakylpy Udawalawen luonnonpuistossa.

5. Yin jooga Sri Yoga Shalassa Unawatunassa.

6. Ella-Kandy junamatka vuoristomaisemissa.

-Eeva Ojalehto-