Vuorovaikutustaitojen merkitys digiaikana korostuu
Panostamalla omiin vuorovaikutustaitoihin vaikutat merkittävästi oman elämäsi laatuun. Maailma on digitalisoitunut ja AI tulee kovaa vauhtia. Siinä rinnalla vuorovaikutustaitoihin kannattaa kiinnittää aivan erityistä huomiota.
Oman elämän laatu nojaa vahvasti vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen onnistuminen vaikuttaa työelämässä olemiseen ja sen mielekkyyteen, parisuhteisiin ja suhteisiin läheisten kanssa. Vuorovaikutustaidot ovatkin arkisen toiminnan perustaitoja. Etäopiskelut, etätyöt ja digitaalisuus tuovat niihin kuitenkin lisähaasteen mikä on tärkeä tiedostaa, jotta voi toimia itseä paremmin palvelevammin.
Pitkällä tähtäimellä monen asian onnistuminen riippuu juuri vuorovaikutuksen onnistumisesta.
Oman elämän laatu nojaa vahvasti vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen onnistuminen vaikuttaa työelämässä olemiseen ja sen mielekkyyteen, parisuhteisiin ja suhteisiin läheisten kanssa. Vuorovaikutustaidot ovatkin arkisen toiminnan perustaitoja. Etäopiskelut, etätyöt ja digitaalisuus tuovat niihin kuitenkin lisähaasteen mikä on tärkeä tiedostaa, jotta voi toimia itseä paremmin palvelevammin.
Pitkällä tähtäimellä monen asian onnistuminen riippuu juuri vuorovaikutuksen onnistumisesta.
Miksi digitaalisuus haastaa vuorovaikutuksen?
Kuuntelu, keskustelu ja yhdessä olemisen taidot ovat käytännön taitoja ja kehittyvät vuorovaikutuksessa toiseen ihmiseen. Ei siis riitä, että tiedät mitä kuunteleminen tai keskustelu on vaan tuota taitoa tarvii osata myös käyttää arjen hetkissä. Taito on enemmän kuin tieto. Se on käyttöön otettua tietoa. Toisaalta vuorovaikutustaidoissa voi olla hyväkin, ilman, että sitä analyyttisesti ajattelee tai on tietoinen. Moni on saattanut oppia hyvät vuorovaikutustaidot esim. seuraamalla omien vanhempien toimintaa toisten ihmisten kanssa. Toisaalta vanhemmilta on voinut tulla myös toimintamalleja mitkä eivät välttämättä ole palvelevia.
Voit pohtia omaa vuorovaikutustaustaasi ja sitä miten sinä vuorovaikutat eri tilanteissa.
On tärkeää tiedostaa, että mikäli lähes kaikki kohtaaminen tapahtuu verkon välityksellä livenä tapahtuvan kohtaamisen taidot hiljalleen rapautuu tai ei pääse kehittymään. Ahdistus ja paniikkihäiriöt saattavat monilla liittyä juuri sosiaaliseen kanssa käymiseen ja ihmisten kohtaamiseen. Pelot syntyy monesti epävarmuudesta. Kohtaamisten myötä myös vuorovaikutukseen tulee varmuutta ja luottamusta siitä, että pärjää. Sitä myöten sosiaalisin tilanteiden ahdistus voi vähentyä. Onneksi vuorovaikuksessa voi myös kehittyä ja taitoja voi harjoitella.
Uimaan oppii vain uimalla ja sama koskee myös vuorovaikuttamista.
Voit pohtia omaa vuorovaikutustaustaasi ja sitä miten sinä vuorovaikutat eri tilanteissa.
On tärkeää tiedostaa, että mikäli lähes kaikki kohtaaminen tapahtuu verkon välityksellä livenä tapahtuvan kohtaamisen taidot hiljalleen rapautuu tai ei pääse kehittymään. Ahdistus ja paniikkihäiriöt saattavat monilla liittyä juuri sosiaaliseen kanssa käymiseen ja ihmisten kohtaamiseen. Pelot syntyy monesti epävarmuudesta. Kohtaamisten myötä myös vuorovaikutukseen tulee varmuutta ja luottamusta siitä, että pärjää. Sitä myöten sosiaalisin tilanteiden ahdistus voi vähentyä. Onneksi vuorovaikuksessa voi myös kehittyä ja taitoja voi harjoitella.
Uimaan oppii vain uimalla ja sama koskee myös vuorovaikuttamista.
Nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tarve
Mitä enemmän yhteiskunta digitalisoituu sitä suuremmaksi kasvaa nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tarve. Tuo tarve sisällä on sinulla, minulla ja kaikilla meillä. Kun nähdyksi ja kuulluksi tulemisessa on vajetta se aiheuttaa turhautumista. Tuo turhautuminen sitten purkautuu kenellä mitenkin. Lapsi voi mennä innolla kouluun, mutta pian koulu ei enää kiinnosta. Uimarannan laiturin rikkoutuminen voi olla myös esimerkki. Turhautunut nuori voi purkaa pahan olonsa laituriin. Jonkin hajoaminen onkin yleensä aina oire eikä itse alkusyy. Perheväkivällan taustalla voi olla puutetta onnistuneesta vuorovaikutuksesta missä saa viestittyä asian toiselle ymmärrettäväksi ja tulee nähdyksi ja kuulluksi. Taustalla voi olla monia tiedostamattomia tarpeita mitä ei ole saanut viestitettyä toiselle rakentavalla tavalla. On tärkeää huomioida, että vuorovaikutuksessa meitä on aina vähintään kaksi.
Kun merkkejä katsoo voi nähdä, että kollektiivisesti meillä on huutava tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja rakastetuksi. Nähdyksi tulemista huutaa myös sosiaalisen median päivitykset.
Sille kannattaakin olla valppaana miten sinä toimit kun sinun sisälläsi on tyhjyyttä tai kuohuntaa.
Kun merkkejä katsoo voi nähdä, että kollektiivisesti meillä on huutava tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja rakastetuksi. Nähdyksi tulemista huutaa myös sosiaalisen median päivitykset.
Sille kannattaakin olla valppaana miten sinä toimit kun sinun sisälläsi on tyhjyyttä tai kuohuntaa.
Osa luovuttaa ja poteroituu täysin ruudun ääreen, pelimaailmoihin ja algoritmien vietäväksi Tik-Tokiin, Instagramiin, Youtubeen. Riskinä on, että syrjäytymisen määrä kasvaa. Riski on todellinen etenkin lapsille, nuorille ja nuoremmille aikuisille. Heille ketkä eivät ole saaneet elää 80-lukua milloin kännykkää ei ole ollut olemassa. Kenellä on vielä vahva tuntuma elämisen kulttuuriin missä kohtaamiset tapahtuvat täysin livenä on helpompi löytää tuo kohtaamisen tapa myös digitaaliaikana. Silti kasarielämää eläneetkään eivät ole suojassa. Yhtä lailla eläkkeellä oleva voi jäädä jumiin yksin sisälle ruudun ääreen.
On huomioitava, että ruudun kautta ihmiset jäävät helpommin vieraammaksi ja tunneyhteys ohuemmaksi. Kun tunneyhteys puuttuu on helpompi sortua vihapuheeseen. Toisaalta etäyhteydet antavat mahdollisuuden kohdata myös kauempana asuvia ystäviä, sukulaisia ja työkavereita.
On huomioitava, että ruudun kautta ihmiset jäävät helpommin vieraammaksi ja tunneyhteys ohuemmaksi. Kun tunneyhteys puuttuu on helpompi sortua vihapuheeseen. Toisaalta etäyhteydet antavat mahdollisuuden kohdata myös kauempana asuvia ystäviä, sukulaisia ja työkavereita.
Rakkauden tarve
Ihmisen pohjimmainen tarve on tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi.
Lapsi kaipaa aikuisen hyväksyvää ja rakastavaa katsetta. Rakastavaa kosketusta.
Aikuinen kaipaa toisen aikuisen hyväksyvää ja rakastavaa katsetta. Rakastavaa kosketusta.
Kosketus on vuorovaikutuksen muoto mikä tapahtuu ainoastaan livetilanteissa.
Lapsi kaipaa aikuisen hyväksyvää ja rakastavaa katsetta. Rakastavaa kosketusta.
Aikuinen kaipaa toisen aikuisen hyväksyvää ja rakastavaa katsetta. Rakastavaa kosketusta.
Kosketus on vuorovaikutuksen muoto mikä tapahtuu ainoastaan livetilanteissa.
Merkityksellinen vuorovaikutus tulevaisuudessa - lähellä oleva läsnäolo
Tulevaisuudessa hyvinvoinnin kannalta vuorovaikutustaidot ja livekohtaamiset ovat kultaa kalliimpia. Aito todella nähdyksi ja kuulluksi tuleminen syntyy vahvemmin juuri livenä. Silmiin katsominen, kättely, halaaminen. Kasvokkain juttelu. Pohjimmiltaan kaikki kaipaamme ja tarvitsemme niitä. Livenä kohtaamisen intensiteetti on voimakkaampi.
Livekohtaamisessa välittyy myös sellaista mitä emme osaa vielä mitata. Sähköä, kemiaa, magneettista vetovoimaa, lämpöä. Todennäköisesti ymmärrät mitä tarkoitan.
Lasten ja nuorten koulupahoinvoinnin taustalla yksi syy todennäköisesti on myös juuri nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tarve ja sen puute. 30 hengen luokassa läsnäolevaa huomiointia ei ehdi tulla. Koulujen luokkakokoon ja livevuorovaikutukseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Livekohtaamisessa välittyy myös sellaista mitä emme osaa vielä mitata. Sähköä, kemiaa, magneettista vetovoimaa, lämpöä. Todennäköisesti ymmärrät mitä tarkoitan.
Lasten ja nuorten koulupahoinvoinnin taustalla yksi syy todennäköisesti on myös juuri nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tarve ja sen puute. 30 hengen luokassa läsnäolevaa huomiointia ei ehdi tulla. Koulujen luokkakokoon ja livevuorovaikutukseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Samassa tilassa oleminen luo yhteyttä
Vanhempana voi kiinnittää huomioita siihen, että kuuntelee lasta ja katsoo silmiin joka päivä. On tärkeää viettää hetkiä myös lähekkäin. Lapselle tärkeää on sekin, että vanhempi on paikalla vaikka ei aina juttelisikaan. Samassa tilassa oleminen luo turvaa ja yhteyttä.
Yhteiset tekemisen hetket luovat myös yhteyttä. Hippaleikit, lautapelit ja vaikka yhdessä leipominen synnyttävät arkista vuorovaikutusta ja läheisyyden tunnetta. Kokoontuminen syömään saman pöydän ääreen on hyvä arkinen toimi missä keskustelua syntyyä. Toisina päiviän enemmän, joskus vähemmän. Puhelimet kannattaa jättää ruokapöydästä kaikilta pois.
Nuorelta voi kysellä päivän kuulumisia ja voi olla kiinnostunut hänen tekemisistä ja yrittää osoittaa kiinnostusta hänen harrastuksista vaikka ne olisivatkin itselle vieraita eikä omalla poltealueella. Kosketus yhteyteen nuoren kanssa voi päästä esim. hieromalla hartioita tai jalkoja. Autolla yhdessä matkatessa keskustelua saattaa syntyä myös huomaamatta.
Parisuhteen liimaa ovat toisen päivän kuuntelu läsnä ollen ja luoden myös katsekontaktia. Kotoa lähtemisen ja palaamisen hetket, hyvän yön toivotukset. Niissä läsnä olemiseen kannattaa kiinnittää aivan erityistä huomiota. Läsnäolo arjen kohtaamisessa kannattelee parisudetta myös haastavina aikoina.
Työyhteisössä johtohenkilöstö voi vaalia sitä, että välillä ollaan livenä työpaikalla yhtäaikaa muiden kanssa ja, että kaikkia palavereita ei pidetä teamsissa. Töissä yhteiset lounaat ja kahvitauot ovat tärkeitä hetkiä. Työkavereita on tärkeää tervehtiä, muistaa katsekontakti ja voi kysymyksillä osoittaa myös kiinnostusta toisesta. Maanantaina voi kysyä esim. Marja, kerro sinun viikonloppu meni?
Yhteiset tekemisen hetket luovat myös yhteyttä. Hippaleikit, lautapelit ja vaikka yhdessä leipominen synnyttävät arkista vuorovaikutusta ja läheisyyden tunnetta. Kokoontuminen syömään saman pöydän ääreen on hyvä arkinen toimi missä keskustelua syntyyä. Toisina päiviän enemmän, joskus vähemmän. Puhelimet kannattaa jättää ruokapöydästä kaikilta pois.
Nuorelta voi kysellä päivän kuulumisia ja voi olla kiinnostunut hänen tekemisistä ja yrittää osoittaa kiinnostusta hänen harrastuksista vaikka ne olisivatkin itselle vieraita eikä omalla poltealueella. Kosketus yhteyteen nuoren kanssa voi päästä esim. hieromalla hartioita tai jalkoja. Autolla yhdessä matkatessa keskustelua saattaa syntyä myös huomaamatta.
Parisuhteen liimaa ovat toisen päivän kuuntelu läsnä ollen ja luoden myös katsekontaktia. Kotoa lähtemisen ja palaamisen hetket, hyvän yön toivotukset. Niissä läsnä olemiseen kannattaa kiinnittää aivan erityistä huomiota. Läsnäolo arjen kohtaamisessa kannattelee parisudetta myös haastavina aikoina.
Työyhteisössä johtohenkilöstö voi vaalia sitä, että välillä ollaan livenä työpaikalla yhtäaikaa muiden kanssa ja, että kaikkia palavereita ei pidetä teamsissa. Töissä yhteiset lounaat ja kahvitauot ovat tärkeitä hetkiä. Työkavereita on tärkeää tervehtiä, muistaa katsekontakti ja voi kysymyksillä osoittaa myös kiinnostusta toisesta. Maanantaina voi kysyä esim. Marja, kerro sinun viikonloppu meni?
Vuorovaikutus verkossa
Etäpalavereissa läsnäolo usein laimentuu ja se on yksi verkkotoiminnan haaste. Palaverissa helposti turtuu ja niissä tylsistyy. Miten Suomi voi 2021 (Työterveyslaitos 2022) tutkimuksen mukaan mm. henkinen etääntyminen työssä ja tylsistyminen lisääntyivät ja työn imu pandemian aikaan heikentyi. Tutkimus on tehty pandemian ajalta, joten vaikuttavina tekijöinä varmasti monia asioita, mutta juuri silloin on toisaalta nähty hyvin myös sitä kuinka verkossa toimiminen vaikuttaa.
Palavereiden alussa ja lopussa on tärkeää olla hetki myös epämuodollisemmalle vapaammalle keskustelulle. Vuorovaikuttavaa yhteyttä luodaan videoyhteydellä ja yhteisellä keskustelulla. Etenkin alussa ja lopussa yhteyden luomiseen on hyvä varata hetki aikaa. Katsekontaktia kannattaa ottaa kameraan, jolloin toinen kokee tulevansa enemmän nähdyksi ja kuulluksi.
Palavereiden alussa ja lopussa on tärkeää olla hetki myös epämuodollisemmalle vapaammalle keskustelulle. Vuorovaikuttavaa yhteyttä luodaan videoyhteydellä ja yhteisellä keskustelulla. Etenkin alussa ja lopussa yhteyden luomiseen on hyvä varata hetki aikaa. Katsekontaktia kannattaa ottaa kameraan, jolloin toinen kokee tulevansa enemmän nähdyksi ja kuulluksi.
Vuorovaikutuksen laatuun kannattaa kiinnittää huomiota myös verkossa toimiessa.
Sähköpostiviesteissä useimmiten ei kannata mennä asia edellä, vaan muistaa ihminen joka on siellä toisessa päässä. Viesti alussa ja lopussa kannattaakin kiinnittää huomiota ihmiseen. Sävy ja muodollisuuden - epämuodollisuuden aste voi riippua siitä onko henkilö sinulle miten tuttu.
Hei XXXX!
Mitä sinulle kuuluu?
Asia
Toivon sinulle hyvää kesää!
Terveisin, XXXX
Ystävälliset sanat vievät vuorovaikutusta kunnioittavasti eteenpäin myös muualla sosiaalisessa mediassa. Siinä näyttää olevan yleisesti paljon kehitettävää. Esim. twitterissä ja facebookissa näkee paljon miten aikuiset naiset ja miehet mellastavat ja kielen käyttö on monesti ala-arvoista. Ethän alennu itse törkeään kielenkäyttöön. Vaatii itsehillintää ja malttia viestittää asiallisesti etenkin asioista mistä itse on eri mieltä. Eri mieltä saa ja välillä kannattaakin olla. Silti on tärkeää olla toista kohtaan kunnioittava.
Sähköpostiviesteissä useimmiten ei kannata mennä asia edellä, vaan muistaa ihminen joka on siellä toisessa päässä. Viesti alussa ja lopussa kannattaakin kiinnittää huomiota ihmiseen. Sävy ja muodollisuuden - epämuodollisuuden aste voi riippua siitä onko henkilö sinulle miten tuttu.
Hei XXXX!
Mitä sinulle kuuluu?
Asia
Toivon sinulle hyvää kesää!
Terveisin, XXXX
Ystävälliset sanat vievät vuorovaikutusta kunnioittavasti eteenpäin myös muualla sosiaalisessa mediassa. Siinä näyttää olevan yleisesti paljon kehitettävää. Esim. twitterissä ja facebookissa näkee paljon miten aikuiset naiset ja miehet mellastavat ja kielen käyttö on monesti ala-arvoista. Ethän alennu itse törkeään kielenkäyttöön. Vaatii itsehillintää ja malttia viestittää asiallisesti etenkin asioista mistä itse on eri mieltä. Eri mieltä saa ja välillä kannattaakin olla. Silti on tärkeää olla toista kohtaan kunnioittava.
Omien vuorovakutustaitojen kehittäminen
Mitä vahvammat vuorovaikutustaidot ovat sitä helpompaa on toimia työelämässä. Vuorovaitustaitojen pohjalle rakentuu myös parisuhde, suhteet lapsiin ja muihin lähipiiri ihmisiin.
Omia vuorovaikutustaitojakin kannattaa pitää yllä. Yhteyttä sukuun ja ystäviin kannattaa vaalia. Vaivaa kannattaa nähdä, että ihmisiä kohtaa fyysisesti kasvokkain. Kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset ovat intensiteetiltään voimakkaampia. Niissä on myös enemmän sosiaalista liimaa. Yhteen sitovaa voimaa. Yhdessä ollessa myös vuorovaikutustaidot kehittyvät vaikkei asiaa ajattelisi. Oppimista tapahtuu yhdessä olon sivutuotteena.
Valmentajana tuen valmentamalla vuorovaikutustaitoja ryhmille ja työyhteisölle. Yksilövalmennusta on myös mahdollista saada. Järjestän tapahtumia etenkin livenä. Niihin osallistuminen harjoittaa pitämään vuorovaikutustaitoja yllä. Monesti retriiteissä on niinkin, että vieraalle voi olla helpompaa puhua asioista kuin tutulle. On palkitsevaa, että voi oikeasti aistia ja kokea toisten ihmisten olevan hyväntahtoisia ja toivovan hyvää. Miten me kaikki ollaan oikeasti inhimillisiä omine kipuiluineen ja tarpeinemme.
Omia vuorovaikutustaitojakin kannattaa pitää yllä. Yhteyttä sukuun ja ystäviin kannattaa vaalia. Vaivaa kannattaa nähdä, että ihmisiä kohtaa fyysisesti kasvokkain. Kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset ovat intensiteetiltään voimakkaampia. Niissä on myös enemmän sosiaalista liimaa. Yhteen sitovaa voimaa. Yhdessä ollessa myös vuorovaikutustaidot kehittyvät vaikkei asiaa ajattelisi. Oppimista tapahtuu yhdessä olon sivutuotteena.
Valmentajana tuen valmentamalla vuorovaikutustaitoja ryhmille ja työyhteisölle. Yksilövalmennusta on myös mahdollista saada. Järjestän tapahtumia etenkin livenä. Niihin osallistuminen harjoittaa pitämään vuorovaikutustaitoja yllä. Monesti retriiteissä on niinkin, että vieraalle voi olla helpompaa puhua asioista kuin tutulle. On palkitsevaa, että voi oikeasti aistia ja kokea toisten ihmisten olevan hyväntahtoisia ja toivovan hyvää. Miten me kaikki ollaan oikeasti inhimillisiä omine kipuiluineen ja tarpeinemme.
Sinulla, minulla ja meillä kaikilla on luonnollinen kaipuu yhteyteen.
Ollaan toisillemme aidosti enemmän läsnä.
Lähteet: Miten Suomi voi 2021 (Työterveyslaitos 2022)
Ollaan toisillemme aidosti enemmän läsnä.
Lähteet: Miten Suomi voi 2021 (Työterveyslaitos 2022)
Eeva Ojalehto - Unelma Elämä
|
Tilan kannattelijana pyrin luomaan ilmapiirin missä jokaisen on turvallista ja hyvä olla. Olen valmentanut myös lukuisia työyhteisöitä ja ohjannut kymmeniä retriittejä eri puolilla Suomea.
Rakastan sitä yhteisöllisyyttä mitä syntyy yhdessä keskustelemalla ja tekemällä esim. retriiteissä ja joogamatkoilla. Viettämällä pitkän aikaa yhdessä saman ryhmän kanssa. Lähellä olevan läsnäolon tuomaa hyvää oloa voi kokea esim. retriiteissäni ja kursseilla sekä työyhteisöille järjesämissäni valmennuksissa ja työhyvinvointipäivissä. MB Elämäntaidon valmentaja Työyhteisövalmentaja NLP Practitioner, NLP Master Practitioner, NLP Personal Coach Mindfulness-ohjaaja CFM Työfysioterapeutti Jooga- ja meditaatio-ohjaaja Artist of Life |
Ryhmäkuvat: Unelma Elämän Joogaa ja elämän kauneutta matkalta Gardajärvelle 2023