Matka alkoi jo ennen matkaa. Loppurutistus oli tiukka työrintamalla ja siinä rinnalla vielä muuttoprojekti. Pakkasin koko omaisuuden banaanilaatikoihin 5 neliön varastoon. Kaikki mahtui sinne juuri ja juuri. Podin koti-ikävää jo ennen lähtöä. Olen aina kovasti rakastanut kotoilua. Halusin nähdä tuttuja rakkaita ihmisiä, koska seuraavaan näkemiseen menee kauan. Touhujen lomassa näinkin paljon minulle tärkeitä ihmisiä. Toisinaan piti tirauttaa pari kyyneltä. Vein siskon pojille karttapallon, että matka jotenkin realisoituisi heillekin. Onneksi on olemassa WhatsApp. Kaikki tuo työrutistus, muuttoprosessi, kodista luopuminen ja heippojen sanominen vei hulluna energiaa. Viimeiset viikot oli tunnerikkaita ja sisälsi todella paljon prosessoitavaa. Toki koko vuoteen mahtuu myös monia suuria muutoksia ja muita isoja asioita. Reissuun lähtiessä olinkin ihan poikki ja rytmihäiriöitä pukkasi päälle pari päivää ennen matkaa. Ne ei meinanneet rauhoittua niin kuin yleensä ja onneksi juuri ennen lähtöä menin luontaistuotekauppaan Helsingissä ja siellä oli todella asiantunteva myyjä. Olin jättänyt parin viimeisen viikon aikana kaikki lisäravinteet ja keho ilmoitti kyllä selvästi, että purkit on oltava mukana reissussakin. Magnesiun + kalium, ubikinoni on ainakin oltava. Mieluusti myös b-vitamiinit. Ensimmäinen tavoite matkalle oli levätä paljon heti matkan alussa. Tässä onkin minun vinkki kaikille kenellä on väsymystä tai sydän haasteita: Kannattaa tarkistaa välillä vitamiinien ja hivenaineiden saanti. Lääkkeiden sijaan saattaa olla, että tarvitset jotain lisärarinnetta. Stressi ja muut kuormitustekijät kuluttavat niitä enemmän. Kyllä siinä lentokoneessa kolmen hengen penkillä pötköllessä ja unta tavoitellessa pari kyyneltä vierähti. Oli ikävä kaikkea tuttua ja ihmisiä. Olo kuitenkin tasoittui pian. Alkamassa oli elämäni seikkailu. Ensimmäinen illan maisema oli todella upea! Majapaikka oli aivan meren rannassa ja katselin aaltoja ja auringon laskun jälkeisiä värejä pitkään. Sanctuary Spa Unawatunassa helli väsynyttä seikkailijatarta. Ympäristö vaikuttaa oloon valtavastiRytmihäiriöt ei kuitenkaan meinanneet tasoittua millään, vaikka ensimmäisenä matkapäivänä en poistunut minnekään. Toisena päivänä Spa hoito teki hyvää + huomasin olon ihmeellisesti tasoittuvan, kun kävelin rannalle missä oli enemmän ihmisiä, mutta rauhallisemmat aallot. Majapaikan edustalla aallokko oli ristiaallokkoa ja pauhu kova etenkin nousuveden aikaan. Tajusin aallokon vaikuttavan olooni todella vahvasti. Normaalisti aaltojen tasainen ääni rauhoittaa, mutta ristiaallokon pauhu on toisenlainen. Niissä on erilainen rytmi. En saanut kehoa rauhoittumaan kunnolla vaikka kuinka hengittelin. En tiedä oliko se ääni, maan tärinä vai mikä. Vaihdoinkin majapaikan lähemmäksi viidakkoa ja tuntui, että siellä keho pääsi lepäämään ja rauhoittumaan. Olo alkoi tasoittua. Pystyin alkaa enemmän nauttimaan, kun en ollut enää niin huolissaan omasta hyvinvoinnista. Ihanaa oli huomata miten ystävällisiä ihmiset Sri Lankassa olivat. Yksin matkustaminen alkoi tuntua turvalliselta. Tuk-tuk kuljettaja saattoi tosin kysyä puhelinnumeroa, mutta ymmärsi mitä ei tarkoittaa. Ihmiset olivat joka puolella todella avuliaita. Ja jos jossain, niin tuolla ihmiset ovat kokeneet kovia. 30 vuotta sotaa, vasta kymmenen vuotta rauhaa. Sama tsunami joka runteli Khao Lakin Thaimaassa hyökyi myös tuonne alueelle 2004. Secret beach ihana rauhallinen pikkuranta lähellä minun majapaikkaa Mirissassa. Vähitellen voimat alkoi palautua ja sain itseltäni luvan alkaa lähteä liikkeelle. Iloitsin ja nautin. Kävin Unawatunassa lempeällä Yin joogatunnilla. Jooga shala oli kerrassaan upea! Tutustuin naapurikaupunkiin Galleen, temppeleihin ja Jungle Beachiin loistavan tuk-tuk kuljettajan opastamana. Mirissassa menin valasretkelle. Epäonnekseni valaita ei näkynyt, mutta delfiinejä onneksi kyllä. Lähin Seacret Beachin ranta oli hyvä paikka päiväunille ja lepäilyyn. Mirissassa joogatunnin sijaan päädyinkin kokeilemaan surffausta. Aivan mieletön juttu! Sain yksityisopetusta ja olin onnellinen, että pääsin laudan päälle. Mirissasta jatkoin tuk-tukilla Ellaan ja välissä poikkesin safarille katsomaan norsuja, krokotiilejä, shakaaleita ja muita villieläimiä. Pitkiä tuk-tuk reissuja en kyllä suosittele. Siinä joutuu nielemään ihan liikaa pakokaasuja. Sri Lankassa kulkupelit toimii todennäköisesti polttoöljyllä, savu on ainakin mustaa ja katalysaattoreista ei todennäköisesti ole tietoakaan. Ellan vuoristoalue oli mahtava ja jos joskus teen toisen reissun maahan aionkin suunnata pidemmäksi aikaa vuoristoalueille. Sri Lankassa pääsee palmun alle. Jahuu! Ekaa kertaa surffaamassa ja pääsin laudalle. Villieläin safarilla Udawalawen kansallispuistossa pääsin seuraamaan norsujen mutakylpyjä. Ella-Kandy junamatka oli maineensa veroinen. Kannatti mennä! Ainutlaatuinen tunnelma ihmisten kurkkiessa ikkunoista ja oviaukoista, juna kolkuttaa enemmän kuin vanhat VR:t ja maisemat on upeat. Top 6 Sri Lankassa1. Little Adams Peakin vuoristomaisema ja tuulen suhina Very goos vibes! 2. Surffaus kokeilu Welligaman pienissä aalloissa. 3. Auringossa loikoilu Secret Beahin pienellä laguunilla Mirissassa. 4. Safari ja elefanttien mutakylpy Udawalawen luonnonpuistossa. 5. Yin jooga Sri Yoga Shalassa Unawatunassa. 6. Ella-Kandy junamatka vuoristomaisemissa. Maisemat auringon laskun jälkeen Little Adams Peakilta oli taianomaiset. -Eeva Ojalehto-
0 Comments
|
Arkisto
March 2022
kategoriat |
Unelma elämä |
Proudly powered by Weebly
|