Lapsen hyvinvoinnin tukeminen
Viime vuodet ovat olleet haastavia meille aikuisille. Aikuisten huolet ovat voineet hyvin tulla myös lasten kannettavaksi. Unelma Elämän toiminta keskittyy aikuisten hyvinvointiin. Ajattelen niin, että kun vanhemmat, opettajat ja lasten kanssa olevat voivat hyvin, se hyvä välittyy myös lapsille. Omasta hyvinvoinnista on tärkeää pitää hyvää huolta ja on tärkeää luoda mahdollisuutta itsestä huolehtimiseen sekä äideille, että isille ja kaikille lasten kanssa oleville. Jokaiselle meistä.
Lasten pahoinvointi voi aiheuttaa huolta ja kuormitusta myös aikuiselle. Lasten hyvinvointi vaikuttaa siten myös aikuisten hyvinvointiin. Asioihin on helpompi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi kuin jälkikäteen. Keskiössä on turvallinen ja luottamuksellinen vuorovaikutus aikuisen ja lapsen välillä sekä yhdessä tekemisen ilo.
Tälle sivulle halusin koostaa vinkkejäni miten sinä voit omalla toiminnallasi tukea omien lastesi hyvinvointia ja/tai niiden lasten ketä kohtaat. Aina kukaan meistä ei ole parhaimmillaan ja oman inhimillisyyden voi sallia. Silti olen varma, että kun lasten kohtaamiseen laatuun kiinnittää huomiota, se näkyy positiivisesti hyvällä tavalla välittömästi tai pidemmän ajan kuluessa.
Lasten pahoinvointi voi aiheuttaa huolta ja kuormitusta myös aikuiselle. Lasten hyvinvointi vaikuttaa siten myös aikuisten hyvinvointiin. Asioihin on helpompi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi kuin jälkikäteen. Keskiössä on turvallinen ja luottamuksellinen vuorovaikutus aikuisen ja lapsen välillä sekä yhdessä tekemisen ilo.
Tälle sivulle halusin koostaa vinkkejäni miten sinä voit omalla toiminnallasi tukea omien lastesi hyvinvointia ja/tai niiden lasten ketä kohtaat. Aina kukaan meistä ei ole parhaimmillaan ja oman inhimillisyyden voi sallia. Silti olen varma, että kun lasten kohtaamiseen laatuun kiinnittää huomiota, se näkyy positiivisesti hyvällä tavalla välittömästi tai pidemmän ajan kuluessa.
Miten voit tukea lasten hyvinvointia
Tässä vinkkejäni lasten hyvinvoinnin tukemiseen. On tärkeää muistaa, että aikuinen on vastuussa lapsen hyvinvoinnista. Lapsi ei pysty siihen vielä itse.
Kiinnitä huomiota mitä lapsi näkee ja kuulee
Mieti miten paljon lapsesi altistuu maailman asioille, ikävälle puheelle ja väkivallalle esim. tv:n kautta.
Suojele ja varjele lapsen herkkää ja kehittyvää mieltä.
- Vaihda tarvittaessa kanavaa.
- Tarkkaile mitä lapsi katsoo ruuduilta. Monet pelit ja lastenohjelmat on valitettavan väkivaltaisia. Kiinnitä huomiota ikärajoihin ja sisältöön.
Suojele ja varjele lapsen herkkää ja kehittyvää mieltä.
Tee lapsen kanssa runsaasti ja usein:
1. Katso joka päivä lasta silmiin. Näe hänet. Anna lapsen nähdä hyväksyvä, rakastava ja hellä katseesi.
2. Kuuntele joka päivä lasta. Osoita kiinnostuksesi.
3. Kysy. Kysy 2 kertaa.
4. Kosketa. Halaa, silitä, kutittele, rutistele, temua, hiero jalkoja, niska-hartiaseutua jne.
5. Kehu, kannusta ja kiitä. Myönteinen puhe lisää lapsen itseluottamusta, rohkeutta ja parantaa onnistumisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa.
6. Sano, että rakastat. Älä pihtaa rakkauttasi. Kerro miten tärkeä lapsi on sinulle.
7. Ole paikallaan tekemättä. Anna lapsen tulla lähelle - mene lapsen luo.
8. Salli lapsen tehdä virheitä ja olla huono. Kun ei ole pakko onnistumisen painetta, tekemisessä säilyy leikkimielisyys ja tekee mieli tehdä lisää. Osaaminen karttuu ja taidot kehittyy.
9. Vähentäkää yhdessä ruutuja. Jätä puhelin ruokapöydästä pois ja odota samaa myös lapsilta.
10. Tehkää yhdessä.
Anna hetki 100 prosenttista läsnäoloasi.
2. Kuuntele joka päivä lasta. Osoita kiinnostuksesi.
3. Kysy. Kysy 2 kertaa.
- Miten sinun päivä meni? -Ihan ok.
- Kerro vähän takemmin mitä kaikkea tänään oli? -No tänään opetteja antoi paljon läksyjä enkä jaksaisi niitä tehdä. Eetu härnäsi minua ja vei minulta kynän ja sitten tuuppasin sitä ja...
4. Kosketa. Halaa, silitä, kutittele, rutistele, temua, hiero jalkoja, niska-hartiaseutua jne.
5. Kehu, kannusta ja kiitä. Myönteinen puhe lisää lapsen itseluottamusta, rohkeutta ja parantaa onnistumisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa.
6. Sano, että rakastat. Älä pihtaa rakkauttasi. Kerro miten tärkeä lapsi on sinulle.
7. Ole paikallaan tekemättä. Anna lapsen tulla lähelle - mene lapsen luo.
8. Salli lapsen tehdä virheitä ja olla huono. Kun ei ole pakko onnistumisen painetta, tekemisessä säilyy leikkimielisyys ja tekee mieli tehdä lisää. Osaaminen karttuu ja taidot kehittyy.
9. Vähentäkää yhdessä ruutuja. Jätä puhelin ruokapöydästä pois ja odota samaa myös lapsilta.
10. Tehkää yhdessä.
- Hippaa, piilosta, lautapelejä, peiliä, väriä, uintia, askartelua, pallottelua, saunomista, leikkimistä, pöljäilyä, telttaretki, kalaan, leipomista, piirtämistä, mielikuvitusleikkejä, satujen lukemista, muovailua, ruuan laittoa, kukkien keräystä, lemmikin hoitoa, lettukestit, puutarhan hoitoa, eväsretki - arkisia ja normaalista poikkeavia hauskoja aktiviteetteja.
Anna hetki 100 prosenttista läsnäoloasi.
Tulosta muistilistaTulosta muistilista jääkaapin oveen, työpaikan kahvihuoneeseen tms.
|
| ||
Keskiössä läsnäoleminen tietoisesti
Arjessa helposti lipsahtaa automaattiohjaukselle niin, että kommunikaatiokin virtaa siinä kaiken sivussa. Tottakai näin osin väistämättä onkin. Ruokaa laittaessa ei pysty olemaan lapsen tarpeille täysin läsnä, jottei kattila pala pohjaan. Omakin elämäntilanne ja vireystila vaikuttaa. Aina ei jaksa tai ehdi. Toisaalta aikaa tahtoo jäädä kuitenkin puhelimella olemiseen...
Lisäämällä tietoisesti hetkiä missä katsoo lasta silmiin ja kuuntelee keskittyneesti mitä lapsi kertoo, lapsi voi kokea tulevansa todella nähdyksi ja kuulluksi. Aluksi se voi vaatia tietoista ponnistelua ja hereillä olemista itseltä.
"Nyt päätän, että minä olen joka päivä hereillä
ja todella katson ja kuuntelen mitä lapsi haluaa sanoa."
"Nyt päätän, että minä teen lapsen kanssa yhdessä
joka viikko kivoja juttuja."
Yhdessä tekeminen luo yhteisiä muistoja mitkä lapsi voi muistaa sittenkin kun hän on aikuinen. Usein tekemisen ei tarvitse olla kovin ihmeellistä. Tärkeintä on, että ollaan ja tehdään yhdessä.
On valtava ero siinä saako lapsi aikuiselta viikon aikana yhteensä 15 minuuttia läsnäoloa vai 5 tuntia viikossa.
Yhteiset keskusteluhetket rikastuttavat parhaimmillaan molempien elämää. Arkiset ruokailuhetket saman pöydän ääressä on hyvä kohta lisätä läsnäolemista, sen intensiteettiä ja kysellä lapsen asioita. Samalla saa informaatiota myös siitä, onko lapsella kaikki hyvin ja tarviiko johonkin reagoida.
Lapsen kanssa täysillä läsnäoleminen voi tankata ja tuoda iloa aikuisellekin. Siinä samalla työasiat unohtuu ja lasten rikas mielikuvitusmaailma voi monin tavoin rikastuttaa aikuisenkin mielikuvitusta, lisätä keveyttä, hassuttelua, iloa ja merkityksellisyyden tunnetta elämään.
Lisäämällä tietoisesti hetkiä missä katsoo lasta silmiin ja kuuntelee keskittyneesti mitä lapsi kertoo, lapsi voi kokea tulevansa todella nähdyksi ja kuulluksi. Aluksi se voi vaatia tietoista ponnistelua ja hereillä olemista itseltä.
"Nyt päätän, että minä olen joka päivä hereillä
ja todella katson ja kuuntelen mitä lapsi haluaa sanoa."
"Nyt päätän, että minä teen lapsen kanssa yhdessä
joka viikko kivoja juttuja."
Yhdessä tekeminen luo yhteisiä muistoja mitkä lapsi voi muistaa sittenkin kun hän on aikuinen. Usein tekemisen ei tarvitse olla kovin ihmeellistä. Tärkeintä on, että ollaan ja tehdään yhdessä.
On valtava ero siinä saako lapsi aikuiselta viikon aikana yhteensä 15 minuuttia läsnäoloa vai 5 tuntia viikossa.
- Jos sinulla on oma lapsi, voit pohtia millaisia määriä sinun lapsi saa läsnäolevaa huomiota sinun kanssasi.
Yhteiset keskusteluhetket rikastuttavat parhaimmillaan molempien elämää. Arkiset ruokailuhetket saman pöydän ääressä on hyvä kohta lisätä läsnäolemista, sen intensiteettiä ja kysellä lapsen asioita. Samalla saa informaatiota myös siitä, onko lapsella kaikki hyvin ja tarviiko johonkin reagoida.
Lapsen kanssa täysillä läsnäoleminen voi tankata ja tuoda iloa aikuisellekin. Siinä samalla työasiat unohtuu ja lasten rikas mielikuvitusmaailma voi monin tavoin rikastuttaa aikuisenkin mielikuvitusta, lisätä keveyttä, hassuttelua, iloa ja merkityksellisyyden tunnetta elämään.
Kirjoittaja: Hyvinvointivalmentaja Eeva Ojalehto - Unelma Elämä
|
Valmennan pääasiassa aikuisia. Valmennan mm. hyvinvointiin liittyviä teemoja, vuorovaikutus- ja läsnäolon taitoja.
Olen bonusmama nuorelle aikuiselle ja tätittelen sisarusteni lapsia. Lapsena oma setäni ja täti antoivat minulle aikaa. Setäni piti minua sylissä ja huomioi minua. Tätini vei minua uimaan, otti yökylään ja vei sirkukseen. Olen halunnut viedä eteenpäin heiltä saamaani hyvää. Ajattelen niin, että kun aikuinen voi hyvin, lapsenkin on parempi olla ja toisinpäin. Lasten hyvinvointi on minulle sydämen asia. MB Elämäntaidon valmentaja
Työyhteisövalmentaja NLP Practitioner, NLP Master Practitioner, NLP Personal Coach Mindfulness-ohjaaja CFM Työfysioterapeutti Jooga- ja meditaatio-ohjaaja Metsämieliohjaaja |